Ollaan otettu Nepun kans tokossa nyt teemaksi ohjattu nouto ja tunnari. Molemmat ovat vielä ihan alkeistasolla, saa nähdä, miten edistytään.
Ohjattua ollaan tehty Jannen avustuksella niin, että koiran jättöpisteen molemmin puolin noin 3m päässä on namialustat. Minä jätän koiran pisteelle, Janne vie äkkiä makupalan alustalle koiran ollessa häneen selin ja palaa takaisin "keskiviivalle". Näin Neppu ei siis näe, kun makupala viedään. Eilen treenattiin vasenta, tänään oikeaa puolta. En oikein osaa päättää, opetanko sanat "vasen" ja "oikea" sille, vai sanonko vain "hae", koska käsimerkkiähän se kumminkin seuraa.
Tunnarissa olen nyt tehnyt vain "oman" pitoa, ohjeita luin Virven mulle lainaamasta kirjasta (Salme Mujunen: Tie tottelevaisuusvalioksi). Kirjassa kerrotaan tarkasti vaihe vaiheelta yksi keino opettaa tunnistusnouto. Tapojahan on monia, ajattelin nyt koittaa Nepun kans tuota.
Muuten ollaan treenailtu luoksaria, liikkeestä jääviä ja ruutuun pysäytystä... Mitähän muuta? No sitä noutokapulan pitoa ainakin.
Toisin kuin viime jälkitreenin jälkeen ajattelin, päätin tänään kuitenkin mennä metsäjäljelle. Tuuli oli kohtalaisen kova, joten katsoin parhaaksi mennä metsään, jossa jäljestys on helpompaa. Jäljelle tuli pituutta 450m, kuusi keppiä, kulmia ja kaarroksia. En laittanut nameja ollenkaan jäljelle. Kulmat tamppasin, samoin keppien kohdat, jotka myös kädellä silittelin. Jälki vanheni noin tunnin.
Janalla Neppu nosti taas takajäljen, luulen että se tuuli vaikutti tuohon. Täytyy nyt jatkossa vahvistella makupaloin huolella tuo aloitus. Jäljestys oli muuten kuitenkin kerrassaan mallikasta, kulmissa se teki "piikit" mutta palasi nopeasti takaisin. Kepeistä muutaman ekan kohdalla hoksautin sitä nostamaan, ja loput kepit se nostikin itse! Parin kepin kohdalla se meni pienesti ohi, mutta pysähtyi ja palasi takaisin kepille nostamaan. Tämän jäljen jälkeen ollaan siis taas nousussa, jos viimeksi oltiinkin ainakin keppien osalta alamäessä.
Esineruutukin tehtiin metsään, viimeinen esine meinasi jäädä, mutta kun lähdin ruutuun kävelemään niin löysihän se sen sitten lopulta. Täytyy vaan jatkossa tallata ruutu paremmin, tänään Neppu huiteli yli ja ohi reunoista. Mutta kyllähän se jaksaa touhuta, ihan käsittämätöntä on tuo sen into työskennellä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti