Tein ampumaradan viereen metsään Nepulle noin puolen kilometrin pituisen jäljen. Alkuun jana, sitten kaarros, jonka jälkeen kulma ja seuraavalle suoralle ensimmäinen keppi. Sen jälkeen "hammastaen" etenemää, suorille osuuksille keppi, yhdelle pitemmälle suoralle kaksi keppiä. Maasto oli sellaista kosteaa ja liukasta sammaleikkoa suurimmaksi osaksi. Makupaloja en laittanut muuta kuin aloitukseen. Kulmat tallasin tarkemmin, samoin keppien kohdat, niitä hieroin myös kädellä vähän. Jälki vanhenemaan.
Tehtiin välissä n. puolentoista tunnin lenkki, ja sitten jäljelle. Laitoin pitemmän liinan, mutta huomasin melkein heti, ettei se materiaali (sellaista kumisen oloista muovia, tai mitä lie) ollutkaan hyvä, liina jumittui puitten ympärille jatkuvasti. Janan lähettyville muutama nami mättääseen, jotta taas kierrokset saataisiin vähän alemmaksi. Neppu nosti takajäljen, käänsin sen ja alkupätkä ekaan kulmaan asti meni (taas!) aivan hapuilemalla. Se hukkasi jäljen kulmassa ihan kunnolla, ja ilmeisesti ryhdistäytyi sitten. Keppejä se ei itse tänään nostanut, jokaisen kepin se merkkasi kyllä, mutta jatkoi matkaansa. Palautin takaisin, nostatin kepin, palkka ja jäljelle takaisin. Sen ensimmäisen kulman jälkeen itse jäljestäminen oli kyllä oikein tosi mallikasta, mutta en ehkä tajunnut kannustaa sitä tarpeeksi kepeille tultaessa, kun se selvästi merkkasi ne kuitenkin. Tässä voisi vielä apuna olla koiralle enemmän eikä vain tumput suorassa katsoa, että mitä se aikoo tehdä.
Summasummarum, lisää keppitreeniä ja jotain pitäisi keksiä nuihin aloituksiin, että lähtisi heti tarkasti töihin. Huomenna voisi olla peltojäljen vuoro.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti