perjantai 19. heinäkuuta 2019

"Kauneusvirhe" kilpailukirjaan

Kemissä pidettiin eilen tokon voi-evl iltakoe, jota tuomaroi Heli Kelhälä. Sain sinne paikan sekä Nepulle, että Inkerille, mutta tietysti Inkeri aloitti juoksunsa niin, että sen osallistuminen täytyi perua.

Matkaan siis kaksistaan Nepun kanssa. Voi elämä tuota Oulu-Kemi -väliä, se on yhtä tietyötä! Vaikka varasin matkaan reilusti aikaa, niin alkoi kyllä jossain vaiheessa jännittää jonossa madellessa, ehditäänkö edes paikalle ohjeen mukaisesti viimeistään puoli tuntia ennen luokan alkua. No, just ehdittiin, huh. Aikataulu oli sen verran jäljessäkin, että ehdittiin ihan hyvin valmistautua omaan suoritukseen ja sain pulssin tasattua tuon matkan "jännityksen" jälkeen :).



Evl -koiria oli 6kpl, joten paikkikset tehtiin kahdessa ryhmässä. Me oltiin Nepun kanssa ensimmäisenä suoritusvuorossa, joten ekassa ryhmässä mentiin paikkiksiin. Kemissä oli voittajaluokan aikana satanut vettä niin, että nurmikentällä oli tosi märkää ja mahtavia lammikkoita. Ja sääskiä. 

Istumisessa N oli tepastellut etujaloillaan (eihän schape osaa olla ihan aloillaan sitä kahta minuuttia... :-D), muuten ok. Paikkiksen eka osasta 8.

Paikalla makaaminen ja luoksari sitten... Tässä vaiheessa kävi Nepulla ilmeisen pitkäksi aika, ja se alkoi seurata hyttysiä... kerran louskautti niin ylös ja isosti suullaan pyydystäessään, että ihme ettei noussut istumaan samalla. Muutkin koirat rivissä käänsivät päänsä, kun katsoivat että mitäs kivaa tuolla tapahtuu. Luoksariin se tuli aivan järkyttävällä vauhdilla ja teki oikein kunnon loikan perusasentoon. Tämän kaiken jälkeen oli ihme, että tästä tuli jopa 9.

Yksilöliikkeet alkoivat ohjatulla noudolla, arvassa saatiin vasen. Vauhtia oli enemmän kuin omiin tarpeisiin. Saatiin 7, pisteitä lähti siitä, että se haisteli sitä merkkitötsää ja kapulalle rynnisti, muistaakseni perusasennossakin oli jotain sanomista.

Seuraavana ruutu. Jouduin korjaamaan tyhjään lähetyksessä paikkaa, ja ruudussa onnistuin pysäyttämään koiran pahimpaan vellikohtaan, joten siinäkin maahanmenossa lisäkäsky, tästä 6.

Tunnari oli ihan hyvä mun mielestä, 8.

Luoksarissa se tuli taas ihan liian kovaa, ja pysähdykset venyivät. Ärsyttävä koevirhe, treeneissä se ei tuota tee. 6.

Viimeisenä seuraaminen. Kaavio oli aika kiemurainen, tuntui että pää menee sekaisin :). Neppu teki ihan hyvin, ja tuomarikin kehui asennetta, peruutus oli vino (Nepuksi silti hyvä!). En tiedä miksi vain 7,5.

Toisen osion aloitti "merkin kiertäminen, pysähtyminen ja ohjattu noutaminen esteen yli hypäten". Asento oli seiso. Taas se puhalsi liian kovaa kapulalle, joutui pysähtymään että saa sen mukaansa ja tässä vaiheessa annoin hypylle lisäkäskyn (ehkä turhaan). Tuomari sanoi, että merkinkierto oli ok, jotain pysähdyksessä kai oli, 6.

Zetassa asennot olivat seiso-istu-maahan. Tää on yleensä Nepulla varma ja hyvä, nyt se seisoi istumisen!? Schapparimaiset (ne oikeatkaan) asennot eivät tuomariin uponneet tällä kertaa, 6. En tiedä tekikö nurmen märkyys jotain säätöä Nepun asentoihin kun en niitä tietenkään itse nähnyt.

Viimeisenä kaukokäskyt, jo aloituksessa se bongasi pusikosta jonkun hajun ja teki mieli siitä sille ärähtää. Koira jätettiin just sille reunalle kehää perä sinne pusikkoon päin, ja niinhän se tietenkin siellä nokka pystyssä haisteli taaksepäin, kun käännyin. Ekaa vaihtoa yritin viivästyttää, että se palaisi ruotuun sieltä tuoksuistaan, mutta ei, jouduin antamaan lisäkäskyn ennenkuin se tajusi, että liike alkoi jo. Loput meni aika ok, kaksi viimeistä vähän schapparimaisella "levottomat jalat" -meiningillä. 7.

Lopputuloksena saatiin 219,5 pistettä ja kolmostulos. Tää onkin Nepun kilpailukirjassa ihan ensimmäinen muu, kuin 0 tai 1 :). Positiivista se, että ei nollattu mitään, mutta muuten pisteet jäivät kyllä alhaisiksi. Ollaan nyt kisattu kolme kertaa erikoisvoittajassa ja joka kerta pisteet on parantuneet: 163- 191- 219,5 eli noin 28 pisteen parannus joka kerta, eihän tässä tätä vauhtia tarvi kuin muutama koe enää niin saadaan ykkönen :-D.



Nepulla nousee vire heti, kun se huomaa että ollaan koetilanteessa, se vaan tietää sen kun näkee kehän, sihteeripöydän jne. En myönnä eilen edes jännittäneeni koetta, ja silti koira oli jo kehän ulkopuolella kuin ilmapallo taas. Onhan se mukava että on mukavaa, mutta sais kyllä alkaa pysyä lapasessa pikku hiljaa. Tän koiran kanssa kyllä niin usein tulee mieleen Apulannan laulun sanat: "tuntuu, että tekijät unohti otsaan kirjoittaa, ravistettava ennen käyttöä..."

maanantai 15. heinäkuuta 2019

Pikkuväki taas näyttelyissä

Oulussa oli viikonloppuna kaksi näyttelyä; lauantaina NORD ja sunnuntaina KV. Pennuista kehässä pyörähtelivät Armi (S Petunia) ja Aadolf (S Pontzo). Omia koiria en sinne ilmoittanut, koska olin kehäsihteerinä kumpanakin päivänä.

Aadolfin valmistautumista näyttelykehään,
Ilona "avustaa" :)


Lauantaina koiria oli kehässä 15 (8+7, joista pentuja 2+1). Tuomarina Per Kristian Andersen. Hienoa, kun schapet ovat taas löytäneet enemmissä määrin näyttelykehiin ja usein päästään ihan mukaviin koiramääriin!  Meidän pennut esiintyivät iloisesti ja reippaasti kumpikin, ja Aadolfista leivottiin ROP-pentu, Armi oli VSP.

Aadolf ROP-pentu, Armi VSP-pentu.
Kuvan on ottanut kasvattaja Sanna Polvinen


Sunnuntaina schapeja oli 11 Zlatko Kraljicin tuomaroimassa kehässä (5+6, joista pentuja 2+1). Armi ja Aadolf vaihtoivat ruusukkeiden värit päittäin, ja Armista ROP, Aadolf VSP.

Aadolf VSP-pentu, Armi ROP-pentu.
Kuvat kasvattajan kamerasta


Onnea vielä kerran Aadolf ja Armi taustatiimeineen!
Pentuja on ilmoitettu vielä muutamiin pentukehiin, nyt onkin kiva kerätä kesän "satoa", jotain iloa siitäkin että pennut syntyivät ja kasvoivat luovutusikään keskellä talvea :).

Ja tiedättekö mitä? Oulussa ei näyttelyn aikana edes satanut vettä/lunta eikä räntääkään!

maanantai 8. heinäkuuta 2019

Näyttelyviikonloppu

Viikonloppuna Nepun pentuja osallistui näyttelyihin Orivedellä ja Tuusulassa. Nehän ovat sen 7kk ja risat nyt ja aikamoisella rytinällä startattiin pentuluokat. Lainailen tähän postaukseen kuvia Laurilan Tuijan galleriasta, on niin hienoja otoksia jälleen  kerran!

Orivesi KR 6.7.

Orivedellä meidän tiimiä edusti pennuista Armi, Ilona ja Jekku sekä nuorissa Sannan Säde (Trasseli Säteilyvaara) ja valioissa meidän Inkeri. Näytillä siis neljä Kaapon lastenlasta ja yksi lapsi :). Schapeja kehään oli ilmoitettu 16kpl, yksi oli poissa, joten lopulta kehässä pyöri 5 pentua (1u+ 4n) ja  10 virallisissa luokissa (2u+ 8n). Tuomarina suomalainen Maija Lehtonen ja mukana oli myös harjoitusarvostelija.


Jekku aloitti kehän, se esiintyi kauniisti ja iloisesti Tuijan kanssa ja saikin KP:n, jolla pääsy paras pentu -kilpailuun.

Jekun (Scabbers Patrick) arvostelu:
"7kk lanneosaltaan hieman pitkä,
melko vahvaluustoinen uros.
Erinomainen pään malli.
Oikea purenta.
Hieman raskaat korvat. Hyvä kaula.
Lupaava ylälinja.
Hyvin kehittynyt rintakehä,
riittävän tasapainoiset kulmaukset.
Hieman korkea kinner.
Hyvä hännän käyttö.
Kevyet liikkeet, lupaava karvanlaatu.
Mukava käytös."





Sitten oli vuorossa narttupennut, voisi sanoa että peräti 4 kappaletta. Meidän tytöt vuorossa viimeisinä, kun aakkosjärjestyksessä mennään. Ensin niistä siis meidän Ilona (Scabbers Peggie). Se esiintyi myös kivasti, tässä arvostelu: 

"7kk erinomainen tyyppi.
Lupaavat rungon mittasuhteet, 
erinomainen luusto.
Oikea pään malli. Oikea purenta.
Hyvä kaula ja selkälinja.
Runko saa tilavoitua iän myötä.
Riittävän tasapainoiset kulmaukset.
Hieman korkea kinner.
Hyvä hännän käyttö.
Liikkeet saavat vielä tasapainottua.
Hyvä karvanlaatu.
Reipas käytös."




Armi (Scabbers Petunia) esiintyi todella kauniisti Sannan kanssa: 

"7kk erinomainen tyyppi.
Oikeat rungon mittasuhteet.
Melko vahva luusto.
Erinomainen pään malli.
Oikea purenta.
Hyvä kaula, lupaava ylälinja.
Hyvin kehittynyt rintakehä.
Tasapainoiset kulmaukset.
Sujuvat liikkeet.
Hyvä karvanlaatu.
Reipas käytös."




Kun kaikki narttupennut oli arvosteltu, laittoi tuomari ne mieleiseensä järjestykseen. Armi voitti KP:n kera ja Ilona viitottiin toiseksi, sille myös KP! Eipä se hienommin olisi meidän pennuilta voinut mennäkään! 

ROP-pentukisassa Armi päihitti veljensä, eli Armista ROP-pentu ja Jekulle VSP-pennun ruusuke. Hienosti lähti käyntiin näyttelyt meidän kakaroilla (Jekkuhan kyllä kävi jo ihan pikkuisena kerran epävirallisessa pentunäyttelyssä). Ja olivat niin hurjan reippaitakin kaikki!

Virallisissa luokissa urokset saivat molemmat EH:t, mutta nartuissa saatiin kisa pystyyn parhaasta nartusta, SA:lla palkittiin viisi narttua. Sannan Säde vei voiton ja Inkerin kanssa juoksin taas Sannan perässä ja tultiin toiseksi. Kaikki sijoitukset siis otettiin, mitä pystyttiin,tasapelejä kun tässä lajissa ei tunneta ☺.

Inkeri sai ihan kauniin arvostelun myös:

"2 1/2v erinomainen tyyppi.
Hyvät rungon mittasuhteet.
Melko vahva luusto.
Erinomainen pään malli.
Oikea purenta. Kaunis kaula.
Hyvä ylälinja. Sopiva runko.
Tasapainoiset kulmaukset.
Hyvä hännänkäyttö.
Kevyet, sujuvat liikkeet.
Erinomainen karvanlaatu." 
VAL ERI/1 SA PN2



Tuusula NORD 7.7.

Sanna ja Tuija jatkoivat näyttelyturneeta vielä sunnuntaina Tuusulassa, minä en sinne koiriani ilmoittanut, ja niinpä jännäsinkin tulospalvelun äärellä samalla, kun  ajeltiin kotiin yövyttyämme Karstulassa. 

Schapet olivat Irina Poletaevan kehässä vasta iltapäivän puolella, ja kun seurailin muiden rotujen osalta kehää, niin kävi selväksi, että SA:t olivat todella tiukassa rodusta riippumatta.

Pentuja Tuusulaan oli ilmoitettu 4, mutta toinen uros oli pois, joten Jekku yksin uroksissa ja Armi toisen narttupennun  kanssa omassa luokassaan. Kaikkiaan schapeja siellä oli 16, pentujen lisäksi 6 urosta ja 7 narttua.

Jekulle KP ja lippu rotunsa paras pentu -kilpailuun nätillä arvostelulla:

"Very promising. Typical proportions.
Promising head. Scissors bite.
Typical topline.
Chest well developed for the age.
A bit close at hocks.
Enough drive in movement.
Promising coat."






Narttupennuissa Armi voitti kilpakumppaninsa KP:llä ja todella mainiolla arvostelulla:

"Lovely young female. Excellent head & 
expression. Scissors bite.
Typical outlines and
tail carriage.
Excellent chest for the age.
Easy movement.
Lovely coat for the age."




Pentuset ottivat siis heti Oriveden jälkeisenä päivänä uusintamatsin ROP pentu -kisassa ja tuloskin oli sama, eli Armi oli rotunsa paras toistamiseen ja Jekulle vastakkaisen sukupuolen parhaan ruusuke! Ei huono!




Virallisissa luokissa tuomari jakoi ainoastaan 3 SA:ta, yhden veteraaniurokselle ja kaksi nartuille (junnu ja sitten Säde nuorissa). Voiton vei Pomppaloikka-junnu ja sen isoisä oli VSP, onnittelut Tuijalle, aika huikeaa settiä veditte tekin! Säde PN2 vara-ruusukkeilla, joten kyllä sai Sannakin hymyssä suin ajella yötä myöten Kainuuseen.


Lisää pentukehiä onkin tulossa jo tulevana viikonloppuna Oulussa ja sitä seuraavana Kalajoella, joten äitikoiran kanssa saadaan jännittää ihan urakalla pesueen puolesta. Äitikoira itse tokoilee tässä kohtaa ja tullee kehään kenties vasta erkkarissa, jos ei sitä mihinkään tarvitse kasviksen täytteeksi ilmoittaa...

FI RTVA Neppu ja pari kisaraporttia

Jippii, sieltä ne loputkin "yli-ysivitoset" napsahtelivat tuloslistoille ja vieläpä peräkkäisistä kisoista! Sievin kisan jälkeen s...