sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Kemi-Jyväskylä ja Kaapolle RTK1!

Vauhdikas viikonloppu oli kerrassaan, täytyy heti kirjata ylös mitä kaikkea ehdittiin puuhata.

Rally-tokon rotumestikset 14.10. Kemi


Kaapo se pitää aina huolen, ettei tyhjin käsin tulla kotiin kilpailuista :)

Ihka ensimmäiset schapendoesien Rally-tokon rotumestikset kisattiin lauantaina Kemissä. Harmittavan vähän schappareita oli mukaan ilmoittautunut, mutta onneksi koe oli täyttynyt muista roduista ja päästiin näkemään monia hienoja suorituksia päivän aikana.

Kaapo oli ilmoitettu mukaan sekä A- että B-kisaan alokasluokkaan. A-kisa oli samalla rotumestaruuskisa, tuomarina ihana Heli Kelhälä. Radassa oli ihan tekemistä, mutta ihan mukava rata kokonaisuutena. Tässä ratapiirros: 


Otettiin virheitä kyltillä 4 (-1 vino), 7 (-3 ov, epämääräinen pysähdys), 9 (-1 vino) ja 10 (-1 ov, en tiedä mitä sössin siinä). Lopputulos papparaiselle ALO94 RTK1 ja rotumestaruushopeaa Riikan ja Piksun viedessä kultamitalin täydellä 100p suorituksella! Onnea siitä vielä, hienon näköistä menoa! Kaapon luokkasijoitus oli 4./8, tuomarin kommenteilla "Iloinen koira, nätti rata." 

Tavoitteemme, alokasluokan koulari, tulikin saavutettua ennemmin kuin arvasinkaan, joten B-kisaan oli sitten lähdettävä kokeilemaan avoimen luokan tehtäviä... Viime viikolla tehtiin muutamaa avoimen juttua parina iltana (hyppy, pyörähdys ja se vaikein, istu-seiso-kierrä koira) juuri tätä tilannetta silmällä pitäen, jos se tulos tulee heti A-radalta. No, avoimen rata B-kisassa oli mukavan näköinen, tässä kuva radasta (tuomarina edelleen Heli Kelhälä): 


Eli sitä meille vaikeinta kylttiä ei tuossa ollut, JES! Omasta mielestä rata meni oikein hyvin, vaikka tiesin kyllä, että nuo käännökset vasemmalle on Kaapon kankeilla takajaloilla vaikeita. Kyltillä numero 10 se tulikin esiin, otettiin siinä yhteensä 4 virhettä (-1 vino, -3 TVÄ, en tiedä mitä lie tarkoitti, säännöt tässä lajissa on edelleen mulla hieman harjoittelussa). Sitten otettiin myös yksi iso virhe -10 kyltillä 13, koira ei lähtenyt kääntymään vasemmalle kunnolla, en antanut sille taaskaan aikaa asetella niitä jalkojaan paremmin... Päätin olla uusimatta tätä, vaikka osasinkin odottaa isoa virhettä. Se ei välttämättä olisi tuon paremmin mennyt toisellakaan yrittämällä :). Muita virheitä tuolla radalla ei tullutkaan, joten lopputulos oli mitä mainioin 86p ja luokassakin sillä sijoituttiin kolmanneksi ja saatiin tuollainen hieno palkintomuki (ylimmässä kuvassa). Tuomari kommentoi suoritusta: "Kaunis seuraamispaikka ja hyvä kontakti". 

Kaapon kanssa nyt jatkettaneen tätä ralleilua ainakin RTK2 saakka, kun ollaan kerran vauhtiin päästy! 

Vauhdista puheenollen, Kemissä meni aika pitkään iltaan saakka ja päivän aikomus oli ajaa kotiin, vaihtaa koirat (eli viedä Kaapo kotiin ja ottaa Neppu +Inkeri kyytiin) ja ajaa vielä illan päälle kohti Jyväskylää... Ja se tehtiin mitä aiottiin, lopulta päästiin ummistamaan silmät Hirvaskankaan matkaparkissa noin klo 1.30 aamuyöllä. Aamulla pirteänä ylös klo 6.30 ja aamutoimien jälkeen kohti Paviljonkia, koska

Jyväskylä KV 15.10.

Meidän tuurilla schapparit arvosteltiin tietenkin heti ensimmäisenä kehässä klo 9 aamulla. Tuohon aikaan onneksi parkkeeraaminen oli vielä asuntoautollakin kohtullisen helppoa, saatiin auto sataman parkkiin ilman hermojen menettämistä. Kehän reunallekin tallusteltiin ennen sitä kammottavaa ruuhkasumaa, joka tuolla Jyväskylässä aina päivän mittaan on. Lupaava aloitus päivälle!

Inkeri, 9kk oli ilmoitettu ihan ekaan junnuluokkaansa. Rodun arvosteli hollantilainen Jan Ebels, sama tuomari, joka vuonna 2015 messarissa teki Nepusta JV:n ja V:n (Neppu oli tuolloin VSP). 

Inkeri ei ihan vielä heti ekalla kerralla hoksannut, mitä siellä koiranäyttelyssä kuuluu tehdä, se olisi halunnut maistella lattiamattojen teippejä ja seisominen oli tosi tylsää sen mielestä. Tuloksena Inkerille EH/2 ihan nätillä arvostelulla, voiko tuon ikäinen junnu muuta ollakaan kuin keskenkasvuinen :). 


Pääasia nyt kuitenkin oli, että se oli oma iloinen itsensä eikä ollut moksiskaan siitä ihmis- ja koiramäärästä. 

Nepun olin ilmoittanut mukaan myös, se esiintyi valioluokassa "aika" vauhdikkaasti ja sai lopulta tuloksen VAL ERI/2 SA PN3. Tuomari kopeloitsi sen eturintaa vaikka kuinka moneen otteeseen, ilmeisesti hän olisi halunnut löytää sieltä enemmän täytettä :). No, jospa se joskus tulisi kropaltaan valmiiksi, edes veteraani-iässä... Nepun arvostelu:


Mukavaa oli nähdä tuttuja kehän reunalla, ja onnea vielä Kaisulle Pampulan ROPista! Kaunis narttu siitä on kyllä kasvanut!

Koska kehä oli niin aikaisin, niin päästiin hyvissä ajoin myös kotimatkalle. 

Seuraavaksi täytynee alkaa selailla Virkkua ja odottaa, milloin sinne alkaa tulla ensi vuoden Toko- ja Rally-tokokisakutsuja ja laittaa tavoitteet ylös ensi vuodelle... Kaapon ainakin yritän saada mukaan vielä tämän vuoden rallykisoihin. Papparaisen treenit siis jatkuvat :-D. 

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Kaapon kanssa rallattelemassa

Kaapo pääsi yllättäen eilen mukaan OKK:n Rally-Tokokisaan, vaikka alunperin koe oli tupaten täynnä emmekä päässeet edes varasijoille ilmoittaessani sen heti samana päivänä, kun ilmoaika alkoi. Ehdin jo unohtaa koko kisat ja suunnata katseen ensi viikonlopun rotumestiksiin, kun yllättäen perjantaina alkoi tapahtua ja oltiin yhtäkkiä neljännellä varasijalla... muutaman tunnin kuluttua oltiin jo varasijalla numero 1 ja illalla saatiin tieto, että pääsemme mukaan toiselle radalle. 

Niinpä jännittämisaikaa ei juuri ollut ja lauantaiaamuna lähdettiin sitten kaksin papparaisen kanssa Ouluun. Hallin pihaan kurvatessani sain tekstarin, jossa kysyttiin, otanko vastaan paikan myös toiselle radalle. No totta maar otin, joten päivän agendaksi muodostui kaksi alokasluokan rataa. 

Kaapon kanssa on kyllä niin rentoa mennä mihin tahansa, sitä ei vieraat paikat, koirat tai tungos hätkäytä yhtään ja se käyttäytyy aina arvolleen sopivalla tavalla. Käytiin hyvä lämppälenkki alle ja kohta alkoikin ekan radan rataantutustuminen. Ensimmäisen radan piirros tässä (hyvin epäselvä kuva...): 


Ihan mukavasti tekemistä tuossa olikin. Tuomarina Minna Hillebrand. Lähdöstä mentiin kivasti, koira mukavassa kontaktissa juosten pujotteluun ja niin edespäin... kunnes päästiin kyltille numero neljä, jossa tehtävä oli koira eteen-istu, yksi askel taakse-istu jne. Kaapo tuli eteeni mukavasti, mutta ilmeisesti se ajatteli olevansa koiranäyttelyssä ja otti oikein mallikkaan näyttelypönötysasennon mun edessä... ajattelin, että siitä tuomitaan -10p väärästä asennosta, joten uusin kyltin ja sama "virhe" toistui... toinen uusiminen ja sitten vasta Kaapo tajusi, ettei tässä nyt näytelmissä ollakaan vaan tekemässä jotain ihan muuta :). Loppurata meni omasta mielestä vähän sinnepäin enkä ollut ollenkaan varma, saadaanko edes tulosta. Yllätys olikin suuri, kun lapun saadessani siellä komeili ALO93p! Tuomarin kommentissa luki: "älä hätäile uusinnoissa, anna koiralle aikaa suorittaa tehtävä. Koira tekee upeasti." Eli tein siis noinkin hienoon tulokseen itse ihan turhat -6 pistettä uusimisista. Koiran "piikkiin" meni ainoastaan yksi -1 piste vinosta asennosta kyltillä numero 7. Taisi sekin loppujen lopuksi olla mun vika, kun vein sitä käännöksessä 270 astetta vasemmalle liian kovaa vauhtia. Se kun ei enää ihan niin notkeasti tee takapäällään töitä kuin joitakin vuosia sitten. No, hieno tulos kuitenkin ja toinen rata vaikutti meille paljon sopivammalta, sen ratapiirros tässä: 


Tuomarina Tytti Lintenhofer. Rata meni mukavasti, Kaapon seuraaminen on rauhallisen varmaa ja kontakti säilyy hienosti. Tässä uusin kyltin numero 5, jossa nousi esille Kaapon ikuisuusvika, se ei malta kuunnella käskyjä, vaan olettaa tietävänsä mitä aion sanoa ja toteuttaa oletuksensa, joka usein on väärä... tuossa siis tehtävänä oli istu-kierrä koira, ja antaessani "odota"-käskyä koira meni salamana maahan, joten kyltin uusiminen oli ilmeisesti ihan paikallaan tässä kohtaa. Muuten oli taas vain yksi vino kyltillä 7 eli noihin 270 asteen käännöksiin täytyisi muistaa antaa koiralle enemmän aikaa suorittaa. Tunne tästä radasta oli parempi kuin ensimmäisestä ja tulos olikin ALO96 pistettä. Tuomarin kommentti: "hyvä hihnankäyttö. Iloinen suoritus." 

Saatiin siis tavoitteeseemme (RTK1) kaksi tulosta, yksi vielä puuttuu. Sitä lähdetään tavoittelemaan ensi viikonloppuna Kemiin rotumestiksiin! Neppu joutuu jäämään sieltä pois, ne sen juoksut nyt sitten alkoivat ja vesittivät sen rotumestiskilpailut.

Kaapon kanssa ajattelin kokeilla myös avoimen luokan kylttejä (josko ihan kisoihin sitten avoimessakin...), muutama juttu niissä on, mitä se ei osaa, mutta treenaamallahan siitä pääsee. Tässä vielä kuva papparaisesta: 


Katsotaan, mihin saakka tämä uusi ura meitä vie :-D.

tiistai 3. lokakuuta 2017

Neppu RTK1 ja avoinkin korkattu

Tuo koularihan saatiin tosiaan jo elokuussa Seinäjoella, kun edustimme Nepun kanssa Rally-Tokon SM-kisoissa Suomen Schapendoes ry:n joukkueessa yhdessä Riinan ja Teslan, Katin ja Seelan sekä Sannin ja Pilkkeen kanssa. Oli kyllä hienoa päästä osallistumaan isoihin kisoihin ja nähdä monia hienoja suorituksia päivän aikana! Erityisesti on aina mukava nähdä rotukavereita harrastamassa, se kun ei täällä meillä päin ole kovinkaan tavallinen näky (varsinkaan kun agility ei kuulu omaan lajivalikoimaan). Neppu suoriutui omasta alokasluokan radastaan alkukankeuden jälkeen hienosti 97 pisteellä kaikkien virheiden tultua kahdelta ekalta kyltiltä. Koko meidän joukkue suoriutui erinomaisesti ja lopputuloksissa olimmekin sijalla 12/32. Rotujoukkueista olimme jopa toisia, vain belkkarit pistivät pisteen verran paremmaksi.

Oli kyllä huippureissu, Seinäjoella järjestelyt pelasivat ja sääkin pysyi jokseenkin kohtuullisena. Kiitosta vielä kerran joukkuetovereille ja otetaan ensi vuonna uusiksi!


Reissukaverit
Syyskuussa päästiin korkkaamaan myös avoin luokka rallyssa, kun kävimme Torniossa kisaamassa yhden radan verran Torkkin kokeessa. Kahden radan kisat olivat kyseessä, mutta meille ei paikkaa A-kisaan riittänyt ja B-kisaankin päästiin mukaan varasijalta. Meidän treenimäärään ja ohjaajan lajituntemukseen nähden rata meni mukavasti, kuulin taas kisakirjojen jaossa tuomarilta, mitä kaikkia virheitä olin ja olimme tehneet :). Tulos saatiin kasaan kuitenkin, AVO86. Uusin kaksi kylttiä, kun Neppu lähti vähän lapasesta pitkällä takasuoralla. Yllärinä saimme suorituksestamme myös tuomaripalkinnon, kommentein "iloinen sujuva suoritus". 



Tornion avoimen luokan rata


Nepun kanssa ollaan parhaillaan rallykurssilla, jossa käydään läpi tekniikoita ja voittajan sekä mestarin kylttejä. Tuntuu, että oikealla seuraaminen on kyllä ohjaajalle vaikeampaa, kuin se olisi koiralle. Tavoitteena meillä on nyt kuitenkin aluksi "vain" se RTK2, jonka jälkeen keskittynemme taas vähäksi aikaa tokoon ja EVL:n liikkeiden treenaamiseen. Rally-Tokon rotumestiksiin olen ilmoittanut Nepun ja Kaaponkin. Ne kisataankin jo puolentoista viikon kuluttua Kemissä. Toivottavasti vaan Nepun juoksut eivät tule ihan vielä sotkemaan suunnitelmia...

Niistä EVL:n liikkeistä sen verran, että siinähän riittää koiran lähettelemistä sinne, tänne ja tuonne. Sopii hyvin Nepulle, tuntuu että se nauttii tuosta tokon treenaamisesta ihan täysin siemauksin! Olen koirasta kyllä taas iloisen positiivisesti yllättynyt, se tuntuu hiffaavan nuo uudet liikkeet aika mukavasti ainakin häiriöttömissä olosuhteissa. Treeniä tietty vaaditaan hurjan paljon, ennen kuin ollaan koevalmiita, mutta tää hyppäys voi-evl ei tunnu tässä vaiheessa ollenkaan niin suurelta kuin mitä avo-voi oli. Ehkä ne ongelmat alkavat siinä vaiheessa, kun liikkeitä pitäisi alkaa tehdä peräjälkeen ja koiran pitää osata erottaa liikkeet toisistaan... se kun mennä suhaa niin vauhdilla, että aivot tuppaavat jäämään välillä kyydistä kokonaan. Ollaan treenattu sillä tavalla helpotetusti, että esim. ohjatussa kapuloiden viemisen jälkeen hoksautetaan sille vielä, missä se merkki olikaan. Ruudussa avitetaan sille eteen lähetystä, eikä olla vielä täydeltä matkalta tehty ollenkaan (eikä tuolla hallissa ainakaan mahdukaan). Härpäkkäliikkeessä suurin ongelma on, että se pysähtyy liian pian merkin kierron jälkeen, täytynee tehdä läpijuoksuja siinä. Seuraamisessa olen yrittänyt olla riittävän kriittinen ja mitähän vielä... paikkista on aika hankala treenata yksikseen, mutta ainakin periaatteen tasolla sitä nyt sitten tehdään (Janne saa kunnian toimia yleisenä häiriönä tässä) ja koetetaan saada edes joskus jonkinlaista rivitreeniä aikaiseksi.

Tarkoitus on kuitenkin käydä vielä voittajan kokeessa (tai kokeissa), tällä hetkellä ajatuksissa ovat tokon rotumestikset marraskuussa Janakkalassa. Samana viikonloppuna on myös Tampere KV, johon ehkä ilmoitan sitten Inkerin, mikäli tuonne tokokokeeseen lähdemme. Suunnitelmia on lisätty ko. välilehdelle, menoja piisaa loppuvuonna, mutta hyvä niin :).

Jos jotain Kaapon ja Inkerinkin muista kuulumisista. Kaapo on vähän tehnyt sitä rallya ja olenpa jo sen kanssa ottanut jonkun verran avoimen luokan kylttejäkin, katsotaan, mihin vielä intoudummekaan tässä lajissa. Se on pysynyt ihan mukavassa kunnossa (*koputtaa puuta nyt tässä samalla kirjoittaessaan*), syö hyvin ja on pirteä, joten mikäpä sen kanssa puuhaillessa. Mennään päivä ja viikko kerrallaan.



Inkeri puolestaan. No, se on Inkeri :) . Syliin tuppautuva homssantuusa, joka on varustettu kengurubensalla. Sen kanssa tehdään tokoa ja välillä tulee jo tunne siitä, että se jopa alkaa kuunnella ja tehdä asioita ihan asiaan kuuluvalla tavalla. Edelleen se välillä porhaltaa omiin liikevariaatioihinsa, mutta suotakoon sille omat lotushetkensä... seuraaminen on yhtä pomppimista, ja kosketusalustan se nappaa _aina_ mukaansa, kun siihen vain tilaisuus tulee. Että töitä riittää, niitä pikkuvikoja ;). Inkeri pääsee tokokurssille marraskuussa.  Näytelmiä Inkerin kalenteriin on jo joitakin buukattu.


Inkeri noin 8,5kk


Ja nyt tätä kirjoittaessa huomaan yhtäkkiä, että Inkerihän täyttää tänään sen maagisen 9kk, jolloin junnuluokkaikä näytelmäpuolella on saavutettu! Onnea Inkeri ja muut Coolit, täytyy yrittää huomenna ottaa sankarista kuvaa taas!

Mitä ihmettä Inkeri?!

Pallottelin pitkän aikaa ajatuksella Kuusamon rally-tokon tuplakisoihin ilmoittautumisesta. Myönnetään, että hieman oli jo tässä vaiheessa s...