lauantai 26. tammikuuta 2019

Talvikivaa!

Käytiin tänään vähän ex tempore ulkoilemassa "koiraperheen" kanssa. Mukaan ehtivät Pablo, Neppu, Inkeri, Ilona ja Ronja. Pakkanen paukkui -20 asteen korvilla, joten kovin pitkään eivät pienet tarenneet, mutta vähän vauhtirallia saatiin kuitenkin pakkasen puremille koiruuksille, kyllä tekikin hyvää!

Juliskalla oli taas kamera mukana ja tässä muutama otos. Kyllä talvinen luonto on kaunis (ja koiratkin tietysti)!

Ilona

Ilona

Ronja ja Ilona

Ronja ja Ilona

Neppu ja Pablo

Inkeri lempiharrastuksensa parissa, ensin vauhtijuoksu...

Ja sitten sukellus :)


Lentävät hollantilaiset tulloo, pois alta!
Montakohan tuossa on... ?

Ronja


Kiitos seurasta väki ja hovikuvaaja Juliskalle ihanista kuvista taas!
Otetaanpa uusintarallit piakkoin!

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

"Virallisesti" eläkkeellä

En minä, vaan Kaapo. Käytiin kontrolloimassa niitä veriarvoja eilen. Kaikki otetut arvot olivat nätisti viitteissä, joten se kuukauden takainen lievä anemia oli jotain ohimenevää.


Kaapo juuri eläkepäätöksen saaneena


Lonkassa sillä edelleen on (kipua ja) jäykkyyttä, epäillään välilevyn pullistumaa. Selkähän siltä on kuvattu pariinkin otteeseen aiemmin, viimeksi pari vuotta sitten kymmenen vuoden iässä (lonkat kuvattiin samalla) ja kuvat olivat täysin puhtaat. Tähän vaivaan jatketaan nyt Canicaralia ainakin toistaiseksi.

Suun tilanne on se, että yksi kulmuri vaatii hoitoa/ poistoa, se täytyy seuraavaksi tehdä sitten. "Virallinen" eläkepäätös puolestaan tehtiin tuolla lääkärikäynnillä vähän niinkuin lennosta, Kaapolle laitettiin Suprelorin-implantti (kemiallinen kastraatio). Sehän on siis dopingia, joten rallykisoihin sen kanssa ei ole asiaa seuraavaan pariin vuoteen. Enkä usko, että sen jälkeenkään edes yritetään enää, ne voittajaluokan liikkeet vaativat kuitenkin kohtuullisen hyvää takapään käyttöä sekä muuta notkeutta. Ja treeniä tietysti...

Syy tähän implantin asennukseen löytyy kotoa, taloudessa on kolme narttua eikä tämä vanha herra enää ole jalostuskäytössä kuitenkaan. Sillähän on neljä pentuetta, yhteensä 20 pentua, mikä mun mielestä on näin pienessä rodussa jo kovastikin riittävä määrä (ja todellakin toivon, että jälkeläismäärät lisättäisiin kasvatusohjeissa vaatimukseksi...). Lapsenlapsia Kaapolla on tällä hetkellä 7 pentueellista, joista yksi pentue on syntynyt Ruotsissa ja loput Suomessa.

Tavoitteena Kaapolla on nyt leppoisat eläkepäivät, toivottavasti saadaan lonkka siihen kuntoon, että sen kanssa eläminen on kannattavaa. Sehän täyttää huhtikuussa 12v, joten ehkä sillä onkin jo aika siirtyä lopullisesti Best In Home -koiraksi :).

maanantai 14. tammikuuta 2019

Kajaani KV ja muita kuulumisia

Sunnuntaiaamuna lähdin hyvissä ajoin liikeelle Inkerin, Armin ja Epun kanssa kohti Vuokattia ja Kajaanin tamminäyttelyä. Pentujen matka, noin kaksi ja puoli tuntia, meni todella hienosti. Hetken aikaa Armi piippasi häkissä, mutta sen jälkeen kumpikin pentu nukkui koko matkan perille saakka.

Vuokatissa Epun tulevat omistajat olivat jo odottamassa pentuaan ja pienen ulkoilu- ja leikkituokion jälkeen Eppu perheineen lähtikin jatkamaan kotimatkaa. Me otimme suunnaksi Kajaanin kuplahallin, johon olin ilmoittanut Inkerin ekaa kertaa avoimeen luokkaan. Tuomarina Tuula Savolainen. Tuloksena oli eri/3 tosi hyvällä arvostelulla:

"2v. Hyvät nartun mittasuhteet. Hyvä ylälinja.
Hyvä pää. Sopivasti otsapengertä. Vahva kuono.
Tummat silmät.
Hyvä eturinta & rintakehän tilavuus.
Hieman pitkä lanne.
Tasapainoinen raajarakenne.
Kokoon sopiva raajaluusto.
Yhdensuuntainen edestakainen liike, tahdikas sivuaskel.
Hyvin iloisesti kannettu häntä.
Kaunis, hyvä turkki." 
AVO ERI/3

Inkerin häntä oli tuomarin mielestä ilmeisesti jopa liian iloinen ja siitä hieman keskusteltiin kehässä... No, arvostelulajihan tämä on, mulle kelpaa mainiosti heiluva häntä, harvoin se tosiaan alhaalla on, kuten tuomari epäilikin :). 

Kotona meitä odotti enää kolme pentua, jotka saavatkin sitten oikein teho-opetusta kaikesta mahdollisesta kukkamultien kaivamisesta neulelankojen sotkemiseen , sorry vaan tulevat omistajat :-D... Samassa veneessä ollaan mekin Ilonan kanssa (jos se nyt ketään yhtään lohduttaa).

Täältä jo lähtenyt pikkuväki on kotiutunut uusiin koteihin hienosti ja pentukurssille on moni ilmoittautunut, kuulumisia on ollut mukava saada! Täytyy itsekin ryhdistäytyä tuon Ilonan kanssa (kunhan pojat ovat lähteneet), toko lienee senkin tuleva päälaji. Neppu on jo kaivettu naftaliinista taas treenaamaan ja onhan se innoissaan! Josko kesäksi saataisiin palautettua asetukset ja päästään jatkamaan kisailua. Joku koira pitäisi myös ottaa koekaniiniksi rallyyn, kun siellä on niitä sääntömuutoksia ja uusia kylttejä. Luulen, että Inkeri pääsee ensimmäisenä niitä kokeilemaan, koska sen kanssa saa aloittaa alokasluokasta... 


Ilona ja pojat

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Käty eli kämppä tyhjenee

Pentujen luovutusikä tuli täyteen loppiaisena, ja tällä hetkellä tilanne on se, että kotona vipeltää enää viisi pentua. Ensimmäisinä lähtivät Sampo (JR) Turkuun ja Saana (Pirre) Kempeleeseen. Kuulumisiakin niistä on jo saatu ja niitä kyllä ilolla otetaan vastaan jatkossakin! Tänään keskiviikkona muuttovuorossa oli Pipsa (jonka kutsumanimi on vielä tätä kirjoittaessani mietinnässä), joka lähti Ouluun. Viikonloppuna vien (Kajaanin näyttelyyn mennessäni) Vuokattiin Armin (Putte) ja Epun (Elvis), joka matkaa siitä sitten vielä eteenpäin Joensuuhun. Kotiin jäävät sen jälkeen Ilonan kanssa hetkeksi Aadolf (Pontso) ja Pata-Patkula, jonka kutsumanimi on vielä maisteluvaiheessa.






Ei voi kyllä sanoa, että Neppu olisi pätkääkään kyllästynyt pentuihinsa. Minusta tuntuu, että eniten se niistä nauttii nyt, kun niiden kanssa voi leikkiä kunnolla. Ja sehän jaksaa... ja jaksaa... aina sillä on joku lelu suussaan, jolla se houkuttelee lapsiaan mukaan leikkimään. Ei-niin-mukavaa on sitten se, että se edelleen pistelee poskeensa pentujen kakat ja tilaisuuden tullen oksentaa niille ruokansa, yäk!






Inkeri suoriutuu tädin roolistaan kunniamaininnan arvoisesti, leikkimisen lisäksi se putsaa pieniltä pyllyt ja korvat. Hieman se on kilttinä tätinä ihmeissään, jos kaikki pennut päättävät yhtä aikaa tehdä rynnäkön sen päälle :). Onneksi on sohvat ja sängyt, joiden päälle pääsee tarpeen vaatiessa turvaan.




Onneksi meidän Ilonan lisäksi kolme muutakin pentua jäi tähän Oulun ympäristöön! Voidaan pitää pieniä kimpparalleja helposti. Rallia ne mennä viipottavat pihallakin, siinä saa olla useammat vikkelät jalat valmiina, kun pennut päästetään  irti takapihalle juoksemaan. Kaikkia ei kerralla ehdi edelleenkään valvoa, ulkoiluvuoroilla mennään, ja silti seikkailija- Pata ehti jo kerran livahtaa aidan alta tienaten sille päivälle koko porukalle kotiarestia.



Viikonloppuna tosiaan on tarkoitus mennä Inkerin kanssa Kajaani KV:hen, toivottavasti tämä mua pitkään vaivannut flunssa hellittää ennen sitä. Muut näyttelysuunnitelmat ovat tälle vuodelle ihan avoinna, kesällä todennäköisesti käydään ainakin Ruotsin puolella joku kehä pyörähtämässä ja Tromssa on "ehkä" -listalla myös. Tämä pentue tulee junnuikään vasta elokuun puolenvälin jälkeen, joten pentukehiä kummempaan ei kesällä näiden kanssa vielä taivu.


Kuulumisiin!

keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Kaikki yhdes' koos'

Hetken vielä ollaan paikalla koko väki; viikonloppuna se sitten alkaa, pentujen muutto uusiin koteihin maailmaa valloittamaan. 

Eilen otettiin 6,5 --viikkoiskuvat, kun Juliska kävi moikkaamassa koko porukkaa vielä kerran. Hieman haasteellista saada ne pysymään ylipäätään pöydällä, saati hetken paikoillaan, mutta parhaamme yritettiin :).

Tässä ensin tytöt:


Scabbers Priscilla




Scabbers Peggie




Scabbers Penelope




Scabbers Petunia




Ja sitten pojat: 


Scabbers Picasso




Scabbers Patrick




Scabbers Pontzo




Scabbers Presley





Meidän Inkerillä on muuten tänään synttärit! Kokonaista kaksi vuotta mittarissa! Lahjaksi Inkeri sai tokokurssin, joka alkaakin sopivasti tänään.











FI RTVA Neppu ja pari kisaraporttia

Jippii, sieltä ne loputkin "yli-ysivitoset" napsahtelivat tuloslistoille ja vieläpä peräkkäisistä kisoista! Sievin kisan jälkeen s...