Hei hulinaa ja hyvää uutta vuotta!

Hulinaa täällä tosiaan piisaa, kyllä kahdeksassa schapepennussa on energiaa varmasti yhden ydinvoimalan verran! Ärinää ja pörinää, riekutaan ja leikitään siellä täällä, syödään, nukutaan, kakataan. Ulkoilemaankin ollaan vähän päästy ja pennut ovat tutustuneet Suomen talveen. Melkoista vauhtia menevät hangessa, täytyy aina olla useampi ulkoiluttaja että saadaan pidetyksi porukka piha-aitojen sisäpuolella! Pentuaitauksen lainasin myös ulkokäyttöön, mutta nämä haluavat välillä irrotella kunnolla :).

Perjantaina olikin jännittävä päivä, kun veimme kakaralauman Sannan ja tyttärensä kanssa Ouluun eläinlääkärintarkastukseen ja sirutukseen, sekä samalla otettiin Mydogdna-näytteet koko pentueesta. Tervettä porukkaa, kaikilla pojilla oli kulkusetkin paikoillaan, ei napatyriä, häntämutkia tai muutakaan huomautettavaa. Ainoastaan yhdellä pennulla otti alakulmuri hieman ikeneen, sitä olen tässä nyt seuraillut ja varuiksi jumpaillut, näyttää jo paremmalta ja ne kulmurit on nyt kasvaneetkin paremmin täyteen mittaansa kun kuusi viikkoa on täynnä pennuilla ikää. Supertyytyväisiä saadaan kyllä tähän sakkiin olla! Automatkatkin menivät ihan hiljaisuuden vallitessa. Samana iltana pentue ilmestyi rekkareihin Koiranettiin. Nopeaa toimintaa Kennelliitolta!

Ensi viikonloppuna sitten alkaakin pesä tyhjentyä, haikeaa ja samalla mukavaa, kun tietää, miten pentuja jo odotetaan uusissa kodeissa. Osa pennuista lähtee vasta vähän myöhemmin uusien omistajien kalentereihin sopivasti. Ja kotiin jää kuitenkin yksi riiviö, eihän siitä mitään olisi tullut, jos kaikki olisivat lähteneet. Saa nähdä, millaisen kolmen koplan Neppu, Inkeri ja Ilona (Pulmu) muodostavat, ihan ajatuskin hengästyttää.

Tällä viikolla yritetään (paino sanalla yritetään...) ottaa pennuista vielä yhdet poseeraukset, kun kaikki ovat vielä paikalla. Siitä lisää myöhemmin! 

Nyt toivottelemme kaikille hyvää ja turvallista vuoden vaihtumista!

Hyvän joulun toivotus! Pennut 5 viikkoa

Pennuilla on tänään viisiviikkoissynttärit. Juliska kävi eilen kylässä kameran kanssa, ja ihanaa jälkeä siitä taas saatiinkin!

Pentulassa vauhti kiihtyy ja varsinaisia pikku-piraijoita näistä onkin kasvanut, hampaita käytellään kaikkeen mistä kiinni saadaan. Neppu opettaa pentuja sekä hyvässä että pahassa, tänään kakaroilla oli mm. ensimmäinen paperityön TET -jakso, kun äitikoira oli onnistunut saamaan vessapaperirullan omiin käyttötarkoituksiinsa... ;)

Pidemmittä löpinöittä toivotamme kaikille oikein hyvää ja onnellista joulua!

Viikot vierivät vauhdilla...

Pennut täyttivät eilen jo neljä viikkoa. Ihan hirveällä vauhdilla aika kuluu, vastahan ne syntyivät ja nyt jo vipeltävät menemään kovaa vauhtia! Kiinteä ruoka maistuu kaikille hyvin, jauheliha ja piimä tekevät kauppansa lautasilta alta aikayksikön. Kovin tyytyväisen oloista porukkaa tämä on, yötkin menevät aivan mainiosti (ovat menneet alusta asti), usein nukkuvat pitkälle aamuyöhön, ennenkuin Neppu menee niitä syöttämään. Ilmeisesti maitoa tulee niin paljon, että sen on helpotettava oloaan ja mentävä herättelemään pentuja syömään. Pennut on vielä pääsääntöisesti rajattuna yhteen huoneeseen, koska vaikutti siltä että Neppu huolestuu, kun porukka leviää ympäriinsä kuin "jokisen eväät". Pikkuhiljaa tilaa aletaan laajentamaan sitä mukaa, kun äitikoira pysyy laskuissa mukana. Monesti olen miettinyt, että osaako se laskea nuo kakarat, vai miten se päätyy tarkistelussaan siihen, että kaikki ovat tallessa... kahdeksaan asti on itsekin päivittäin moneen otteeseen laskettava :).

Neppu leikittää pentuja ja onhan tuolla kahdeksikolla kyllä muutenkin aina painiseuraa ihan omasta takaa. Lelut ovat alkaneet kiinnostaa, meillä vaan esimerkiksi pehmolelut tuppaavat kokemaan nopeasti kovan kohtalon Nepun ja Inkerin toimesta... Inkeri vähän vielä oudoksuu pentuja, se on käynyt niihin tutustumassa, mutta katsoo parhaaksi hypätä sängyn päälle karkuun, kun pentujen joukkorynnäkkö sen luokse alkaa. Kaapo-vanhus sen sijaan ei välitä pennuista ja se saakin oman rauhansa talossa ilman hännässä ja jaloissa roikkuvia riiviöitä. Niillä on hampaatkin alkaneet puhjeta, joten kohta saakin sitten meillä kulkea pentupainot lahkeissa... :)

Ensimmäiset pennunkatsojat kävivät eilen sylittelemässä pentuja ja Pablo-isän omistaja Juliska kävi myös kameran kanssa kylässä, tässä vähän tuloksia siltä vierailulta neliviikkoisista (ensin kaikki syntymäjärjestyksessa ja lopuksi sekalaisia kuvia):

u. Scabbers Patrick

u. Scabbers Picasso

n. Scabbers Penelope

u. Scabbers Presley

n. Scabbers Peggie

u. Scabbers Pontzo

n. Scabbers Petunia

n. Scabbers Priscilla

Suurkiitos Juliska kuvista! Ja kuvataan lisää lähiaikoina... ;)

Aivan ihania koteja on pennuille luvassa, ja silti tuntuu haikealta, että kohta ne jättävät kotipesän ja hajaantuvat tahoilleen... Onneksi on vielä ainakin kolme yhteistä viikkoa edessä. Lisää pennunkatsojia on tulossa tällä viikolla ja kyllähän meidän muutkin koirat tästä ottavat ilon irti, kun pääsevät rapsuteltaviksi.

Kaaposta vielä sen verran, että vanhuuden vaivoja sillä alkaa olla. Sen veden juominen lisääntyi tässä syksyn mittaan, ja muutenkin sen käytös meni jotenkin vetäytyväksi, eikä se oikein aina jaksa Neppua ja Inkeriä (mikä sinänsä ei ole ihme kun ottaa tuon kaksikon vauhdin huomioon...). Käytin sen eläinlääkärissä, siltä otettiin pissa- ja verinäytteet sekä tehtiin päällisin puolin tarkastus. Verinäytteissä näkyi lievä anemia, jota nyt sitten kontrolloidaan kuukauden kuluttua, kuten vointia muutenkin. Muut arvot olivat hyvät ja pissa puhdasta. Se aiemmin oireillut oikea takajalka (täällä on siitä juttua) on jäykkä ja sen vääntely aiheuttaa kipua lonkan seudulla. Suun tilanne on hieman arvoitus, ilmeisesti se pitäisi rauhottaa että sinne pääsisi kunnolla tutkimaan, onko jotain vialla. Kipulääkekuurilla (Canicaral) koitetaan nyt saada selville, onko sillä joku paikka oikeasti kipeä, jos kuuri tepsii niin sitten kai täytyy tutkia, missä se kipu on ja tehdä päätöksiä sen mukaan. Sehän täyttää keväällä jo 12v, joten ei sinällään mikään ihme, että ikä alkaa painaa.

Kaksi viikkoa mittarissa!

Pennut ovat tänään tasan kaksiviikkoisia. Ne tallustelevat jo haparoivin askelin ja silmät alkavat olla kaikilla auki.

Yritin kuvata pentuja tänään niiden ollessa hereillä, mutta luovutin, eiväthän ne pysy paikallaan edes sekunnin sadasosaa! Siispä kaksiviikkoisposet on napsittu aika unisesta porukasta:). Ja sorry kaverit, niitä pönötyskuvia saatte ihan jonkun aikaa odottaa, ihan en vielä ensi viikoksikaan lupaa... :-D