lauantai 28. toukokuuta 2016

Piteå kr -Nepulle Ruotsin serti!

Aamusella ajeltiin Piteån kaikkien rotujen näyttelyyn, koirista mukana pelkästään Neppu. Sää suosi, aurinko paistoi ja tuloskin oli juuri se, mitä lähdettiin tavoittelemaan!

Schapeja oli ilmoitettu 13kpl, kuusi urosta ja seitsemän narttua. Tuomarina irlantilainen Ann Long-Doyle. Uroksissa parhaaksi valittiin Oulun oma poika Feeti (joka oli lopulta myös ROP!), jonka "pikkuveli" Wilho oli ROP-pentu: onnea Hanna ja Kaitsu! 

Nartuissa voiton vei valio Nepun tullessa toiseksi. Sopi meille paremmin kuin hyvin, Serti saatiin ja tyytyväisinä päästiin kotimatkalle!  

Nepun arvostelu... on englantia, mutta hyvin epäselvää sellaista:


Loppuun vielä muutama kehäkuva (onnettomia kännyräpsyjä taas, mutta tyhjää parempia, kai...):



Kaverukset Elma ja Neppu paras narttu-kehässä.

Tuo Ruotsin serti jää nyt ns. roikkumaan, eli sitten jos/kun Nepusta tulee Suomen muotovalio, voidaan hakea valionarvoa myös Ruotsista.

Kesän näyttelyturnee tuli näin avatuksi vallan mieluisalla tavalla. Ensi viikonloppuna näytellään Kajaanissa, sitä seuraavana Tuurissa, sitten Tromssassa...

tiistai 24. toukokuuta 2016

Neppu toko ALO1

Käytiin Nepun kanssa Oulussa tokoilemassa noutajakoirayhdistyksen kokeessa. Niin ihanat kelit kun viime päivinä on olleetkin täällä meidän seudulla, niin johan saatiin sadetta niskaamme juuri tänään. Lähtiissä Limingassa oli vielä lämmintä, ja otin mukaani jopa sortsit siltä varalta, että tuulihousut on liikaa... No ei olleet, mennessä Ouluntullin kohdalla alkoi vettä ripsiä ja perillä Oulussa saatiin sitten jo ihan kunnolla sadetta niskaamme. 

Alokasluokassa oli peräti 11 koirakkoa, tuomarina Tiina Laakko.
Sateesta huolimatta Neppu teki oikein mainion rivin :

Paikalla makaaminen 10

Seuraaminen 8 -astuin itse koiran päälle jossain käännöksessä ja se vingahti ja hyppäsi, mutta onneksi tuo ei ole sieltä herkimmästä päästä näitä otuksia.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9.5 -en tiedä, mistä lähti tuo puolikas piste.

Luoksetulo 9.5 -sama juttu, olisko ollut sitten perusasennossa joku lievä vika?

Noutoesineen pitäminen 8.5 -hypähti ottaessaan kapulaa, onneksi istahti kuitenkin takaisin.

Kauko-ohjaus 8 -se sama vanha helmasynti nousi pintaan, maahanmenossa sukelsi täysillä märkään soraan (outo otus...)

Estehyppy 10

Kokonaisvaikutus 10

Yht. 184,5 pistettä, ALO1 KP, sijoitus 2/11.



Hyvillä mielin kotiin kuivattelemaan! Alokasluokka saa meidän osalta jäädä tähän, nyt asetetaan tavoitteeksi kesän aikana avoin luokka koekuntoon.

perjantai 20. toukokuuta 2016

Tilannekatsaus

Paljon on taas jäänyt päivittämättä, enemmän pitäisi ehtiä (=viitsiä) nuita treenejä kirjata itselle muistiin että olisi suunnitelmallisempaa tää touhu. No jos nyt jotain sieltä täältä:

Koirat kävi fyssarilla kumpikin. Neppu olikin kohtuuhyvässä kunnossa, sille annettiin vähän laseria jumipaikkoihin, ei mitään erityistä muuta kuin että lihaa sais olla luitten päällä Kaisan(kin) mielestä enemmän. Se on samanlainen pulkannaru kuin isänsä nuorena, mikään määrä ruokaa ei ehdi tarttumaan kiinni kun on niin kova meno päällä... 

Kaapo puolestaan oli oikealta puolelta melkoisen jumissa ja lisäksi Kaisa huomasi, että sen oikea ranne naksuu. Tuota ei aiemmin ole ollut, joten sitä käsiteltiin myös laserilla ja tilannetta seurataan. Muutoin Kaapo sai akupunktiota, se sitten osaakin toimittaa kiltisti neulatyynyn virkaa! Voipi olla, että tuo vanhus on esim. törmännyt johonkin riehuessaan (trampoliinin jalkaa epäilen) ja kylki on siitä jumiutunut, tai sitten pahimmassa tapauksessa tuossa oikeassa ranteessa on syy jumiin. Mitään ontumista ei ole ollut, ja se on ollut ihan hämmästyttävän pirteä itse asiassa, riekkuu Nepun kanssa kuin nuori mies konsanaan. Laiha sekin taas on, Nepun juoksut ja muu härdelli (tästä ehkä lisää myöhemmin) näkyy kropassa. 
Kaapolle otettiin uusi aika jo kesäkuulle tilanteen seuraamisen vuoksi, Neppu oli niin kondiksessa että mennään vasta syyskuussa, jos ei mitään ihmeellistä ilmene. 

Sitten treeniasiaa. Kaapo itse asiassa ei juuri ole treenaillut, itsellä ei jotenkin enää motivaatio riitä siihen kun mitään tavoitteellisuutta ei ole. Ehkä mä alan sen kanssa vaikka rallyilemaan tulevana talvena :). 

Nepun kanssa on ajettu joitakin jälkiä. Janaa olen yrittänyt tehdä niin, että koira nappaisi jäljen vähän vastatuuleen ja saataisiin suora etenemä janalla. Jälkien pituudet on olleet puolesta kilometristä kilometriin, keppejä olen laitellut aika paljon, jotta niistä pääsisi usein palkkaamaan (kun se vielä malttais palkkautua, jäljelle on ains niin kova kiire palata). Ne kepit nyt vain ei taaskaan ole sille se "juttu", mutta paremmaksi se menee koko ajan. Jälkeä tää neiti Sinni ajaa kyllä sisukkaasti, nyt olen tarkoituksella tehnyt haastavampia maastoja, koska koira yrittää esim. kierrellä suopursumättäitä ja muutenkin pahempia paikkoja. Käskyttämällä se menee, ja alan jo itse oppia lukemaan tuota koiraa, eli hoksaan käskyttää sen etenemään, jos se alkaa tähystellä vaihtoehtoisia reittejä. Keskiviikkona kurssilla lainasin Katjalta pitkää liinaa, ja se antaakin paljon paremman mahdollisuuden tarkkailla koiran työskentelyä vähän kauempaa. Täytyy hommata itsellekin kunnollinen pitkä liina, nyt oon tehny sellaisella 5m grippiliinalla kun mun oma pitkä liina tarttuu metsässä kiinni aivan joka paikkaan, materiaali on sellaista oikein liimautuvaa sorttia. Seuraava jälki pitää tehdä sitten helpoksi ja mukavaksi, niin ei mene liian vakavaksi tää touhu. Kenties viikonloppuna ehditään jäljelle taas.

Tokossa ollaan nyt hiottu alokasluokan liikkeitä koekuntoon, lähdetään jännityksellä katsomaan, miten tuo elohiiri ylipäätään koetilanteessa käyttäytyy ja tehdään sen pohjalta sitten jatkosuunnitelmat. Jännää!

Näyttelyturneekin on jo ovella, ja sen kunniaksi Neppu onkin alkanut riisumaan itseään bikinikierrosta varten kevyeeseen kesäturkkiin. Rumat ne "vaatteilla" koreilee, eiks se jotenki niin menny :).

maanantai 9. toukokuuta 2016

Kuvapläjäys (uusi tokohyppy!)





Neppiksen kanssa piti tietysti heti lähteä testaamaan, kun saatiin Matkahuollon kautta paketti Kiitorekulta. Janne lähti mukaan liikkuroimaan ja samalla vähän kuvaamaankin. Tehtiin sitten hyppyä ihan perushyppynä ja myös hyppynoutona. Ekan kerran kokeilin hyppynoutoa metallilla, muuten ok, mutta se ei halunnut hypätä metallikapula suussa. Täytyy tuota alkaa työstämään. Puukapulalla sujuu jo mainiosti. Ja sorakentällä meikäläinenkin saa pomppimattomia heittoja aikaiseksi :).





Tehtiin me vähän muutakin, kuten merkin kiertoa...

Aina ei voi onnistua (kuvaaja meinaan)...

Ei edes joka kerta ;).


Kolmas kerta toden sanoo

Tässä on taas jotenkin tosi paljon Kaapoa tässä kuvassa. Tosin, tää lähtee matkaan kuin ammus ;).

perjantai 6. toukokuuta 2016

Jälkeä enemmän kuin järkeä?

Kaikenlaista on taas ehtinyt olla ja mennä, enkä ole saanut aikaiseksi kirjata treeneistä muistiota 😑.

Ollaan siirrytty tokoilemaan käytännössä kokonaan ulos, yritän etsiä mahdollisimman paljon eri paikkoja treenaamiseen, jotta totutaan eri ympäristöihin. Sain tilattua sen tokohypynkin, sitä odotellessa! Toko sujuu mukavasti, onhan tuolla ulkona ja yksin treenatessa Neppiksen kanssa se valttikortti, että välillä voi singota sille jonkun noudettavan asian niin pitkälle kuin pippuri kasvaa ja tuon noutorallattelun jälkeen se taas jaksaa hetken pysyä pöksyissään. Ruutuun pysähtymistä ollaan otettu paljon, ollaan taas siinä jopa vähän ehkä edistytty.  Vaikka kyllä se joskus ekalla lähetyksellä ajattelee merkin kiertoa. Seuraaminen on tällä hetkellä hyvää, samoin jäävät. Harmaita hiuksia tuottaa kaukokäskyt, jossa se tykkää sukeltaa siihen maahanmenoon 😕. Mutta hei, hoksasin että tuohan osaa melko hyvin ottaa koppeja heittonameista! Se on tärkeä taito se 😃.

No sitten sitä jälkeä. Meillä alkoi kurssi keskiviikkona, ja sitä ennen oltiin ajettu kaikki kaksi jälkeä tälle keväälle. Jälki itsessään vetää koiraa niin kovaa, että kepit meinaavat olla se "sivuseikka". Se merkkaa ne pikaisesti ottamalla suuhun, mutta pudottaa ja jatkaa jäljestystä -en edes välttämättä ehdi nähdä, että se nappaa sen kepin. Keppiruutua saatiinkin läksyksi. Yritän nyt taas tehdä niistä kepeistä se "jutun" tässä hommassa. Nenä sillä kyllä toimii, vähän liiankin hyvin, se ehtii jopa jäljen ohessa löytää metsästä milloin mitäkin "herkkupaloja"... Välipalan jälkeen se sitten palaa kiltisti ruotuun jäljen ajoon.

Käytiin Rantakylässäkin jäljellä ja osuttiin sellaiselle paikalle, missä risteili ilmeisesti hirvien polkuja. Niistäkös tuo koira innostui, ihan selvästi välillä näki, miten se kamppaili pienessä päässään itsensä kanssa, lähteäkö hirvijahtiin vai jatkaako ihmisen jälkien seuraamista. Loppupalkalle kuitenkin rämmittiin, vaikka välillä tuntui että ollaan pummattu ja pahasti. Voipasen voi, paljon on tekemistä taas että päästään siihen pisteeseen mihin syksyllä jäätiin...


FI RTVA Neppu ja pari kisaraporttia

Jippii, sieltä ne loputkin "yli-ysivitoset" napsahtelivat tuloslistoille ja vieläpä peräkkäisistä kisoista! Sievin kisan jälkeen s...