keskiviikko 24. tammikuuta 2018

Inkerin ekat epikset

Just kun viime kirjoituksessa kerroin, että nosetus on ollut talven ajan luovalla tauolla, niin enköhän mene ja ilmoita pikku-Inkerin hajutestiepiksiin. Hankitaan koiralle elämyksiä ja sitä rataa... :)

Nokkaeläin Inkeri


Epikset pidettiin viime sunnuntaina Kempeleessä Koirakoulu Kisman hallilla. Niissä oli kaksi hajutestirataa. Toisella radalla laatikot olivat kahdessa rivissä olevia kiinni teipattuja pakkauslaatikoita ja toinen rata koostui pitsalaatikoista, jotka olivat yhdessä rivissä. 



Pitsalaatikkorata

Pakkauslaatikkorata


Saimme itse päättää, teemmekö molemmat radat "putkeen" vai yhden kerrallaan. Itse meinasin aluksi, että teen yhden kerrallaan, jolloin valmistautumisia suoritukseen olisi tullut kaksi kappaletta. Tämähän se tuossa lajissa aloittelevan koiran kanssa usein se ongelma on, ne eivät heti hoksaa alkaa töihin, vaan aikaa ja energiaa kuluu muuhun. Suoritusvuoroarvonnassa sain kuitekin numeron kaksi, jolloin päätinkin tehdä molemmat radat putkeen, jonka jälkeen voisin vielä seurata loppujen koirien suoritukset.

Ensimmäisenä otettiin pakkauslaatikot. Inkeri on käynyt tuolla hallilla aiemmin vaan tokoilemassa, joten olihan se vauhdissa, hyppi ja loikki, tuuppi laatikoita ja hössötti. Jouduin muutamaan otteeseen rauhoittelemaan sitä ja lopulta se alkoikin töihin ja merkkasi kuin merkkasikin oikean laatikon! Aikaa kului 1.52, joten melko kauan tosiaan pyörittiin siinä laatikoilla, mulla vähän jossain vaiheessa jo jännitti ajan loppuminen (aikaa löytää oikea laatikko hajutestissä on 3 minuuttia).

Pitsalaatikoilla se sitten ihan odotetusti oli heti hommassa kiinni ja merkkasikin oikean laatikon 13 sekunnissa. Tämä oli lopulta jopa päivän nopein suoritus :). 

Pätevä pikkukoira, mulla ei ollut mitään odotuksia noiden episten suhteen, kun tosiaan nosetustreenit on "vähän" jääneet. Lopulta vain kaksi koiraa löysi kummaltakin radalta oikean laatikon, joten ei se niin helppoa ole, kuin äkkiseltään saattaisi kuvitella!

Nyt Inkerin kanssa odotellaan, että jossain lähellä järkättäisiin ihan virallinen hajutesti ja ehkä olisi syytä aktivoitua muutenkin tässä lajissa taas treenaamaankin.

tiistai 2. tammikuuta 2018

Mitä sitä sitten pitäisi treenata...?

Nyt, kun tavoitteet tälle vuodelle on tulleet julistettua, niin eipä kai haittaisi yhtään, jos itsellekin näin kirjoittelun muodossa selventäisin mitä sitä pitäisi niitten eteen sitten tehdä.


Lähdetään liikkeelle Inkeristä

Inkerin tavoitteet olivat toko ALO1, AVO koekuntoon, Noseworkin 1-luokan hajutesti ja näyttelyistä toinen serti.

Alokasluokan kirjaan liike kerrallaan, missä nyt mennään ja mitä pitää tehdä:

1. Paikalla makaaminen ryhmässä 1min. Periaatteessa osaa, tätä täytyy vaan vahvistella, erityisesti käskytyksiä ja lopun pa:ta. Se ei myöskään vielä kestä hirveästi häiriötä, vaan unohtaa helposti, mitä oli tekemässä. Joskus haistelee lattiaa, ei kuitenkaan läheskään aina. Etupalkkaa voisi taas kokeilla, aiemmin ei toiminut.

2. Seuraaminen. Ilman niitä pomppuloikkia tää on aika hyvä. Perusasento valahtaa joskus vähän taakse, joten sitä pitää vahvistaa. Takaosan käyttö on kehittynyt paljon, vasuritkin on alkaneet sujua jo sen mitä tokossa tarvii eli 90 asteen verran kääntyy jo aika kivasti. Perusseuruu on helposti semmoista PK-tyyppistä, tiivistä, hieman edistävää, mutta siihen olen oikeastaan vaan tyytyväinen.

3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä. Lopun perusasento puuttuu, nyt ollaan treenattu enemmän erikseen nopeita maahanmenoja takapalkalla (vinkuleluhiiri rulez) ja toisinaan sitten koiran kiertämistä (etupalkalla), joka tulee vastaan AVOssa.

4. Luoksetulo. No se lopun perusasento täytyy tähänkin tehdä vielä...

5. Noutoesineen pitäminen. Tää on vähän vaiheessa, tarvii paljon treeniä. Välillä pudottaa, hyppii kohti kapulaa jne. Täytyy vielä miettiä, olenko koiran vieressä vai edessä tässä liikkeessä. Periaatteessa sillä on ihan hyvä ote kapulasta, mutta hössää usein.

6. Kauko-ohjaus. Tämä vaatii myös vielä töitä, vahvistellaan erityisesti ekaa istumaan nousemista. Välillä menee maahan ärsyttävästi lonkka-asentoon, ei enää niin usein kun aiemmin. Jos ei korjaannu itsekseen treenin myötä niin tarttee tehdä jotain...

7. Estehyppy. Tää on oikeastaan valmis. Tosin en oo hypyttänyt kovin korkeita vielä monestikkaan,  mutta ei ole ongelma. Lopussa tietysti tekee schapetörmäyksen ohjaajaan, mikä taitaa näillä tän merkkisillä tässä iässä olla enemmän sääntö kuin poikkeus.

Siinäpä ne ALOn liikkeet olivat, siinä on enää noiden lisäksi kokonaisvaikutus.

Jos taas avointa miettii, niin seuraamisen pakin osaa yllättävän hyvin, vaikka sitä ei ole kovin paljoa treenattu. Paikalla istumista en ole juuri vielä tehnyt. Seisominen seuraamisen yhteydessä koiran takaa kiertäen on työn alla, istumista ei olla vielä edes juuri tehty.

Ruutua ollaan tehty ja merkin kierto on jopa ihan hyvä, sillä on tiivis kierto (toivottavasti myös pysyy!). Nyt ollaan tehty vähän näiden liikkeiden erottelemista ja opeteltu katsomaan, näissä lähettelytehtävissä erityisen tärkeää. Ajattelin ottaa Inkerille tuohon merkinkiertoon jo tässä vaiheessa mukaan häiriökapulat, koska Nepulla ainakin on suuria ongelmia härpäkkäliikkeessä ohittaa niitä. Vielä ei ole tämä ajatus jalostunut toteuttamisvaiheeseen...

Nouto on ihan kesken, ei malta odottaa käskyä, törmää kapulalle ja lopun pa puuttuu, sitä oon nyt vähän alkanut työstää.

Inkerin kanssa ollaan tehty myös tunnaria, sitä vahvistellaan vielä kotioloissa paljon, pelkään itse että hajotan sen liikkeen :-O. Ohjatun noudon suuntia ollaan harjoiteltu muutaman kerran, niitä pitäisi muistaa enemmän treenata... vaikka tulevat eteen vasta voittajassa, kuten tuo tunnarikin tietty.

Eniten Inkerin pitäisi oppia ottamaan positiivinen palaute vastaan ilman, että lentää kattoon saakka jokaisesta hiljaakin kuiskatusta kehusanasta. Sinänsä hyvä, että koira palkkautuu sosiaalisesta palkasta noin hienosti, mutta olisi mukava pystyä kertomaan sille kesken liikkeenkin, että se tekee oikein ja hienosti. Tällä hetkellä koko homma keskeytyy siihen sen kattoon lentämiseen, kun vähänkään erehdyn kehaisemaan. Mun tyyli kouluttaa on kuitenkin sellainen, että annan palautetta sanallisesti ja mieluummin liikaakin kuin liian vähän.

Kyllähän se vielä paljonkin säheltää ja välillä on ihan että "kikkeliskokkelis, enpä nyt satu muistamaan mitä piti tehdä, sävellän jotain"... Onneksi sekin kuten Neppukin kestää pientä huomauttamista, eli sille voi kertoa, milloin ei mennyt niinkuin piti. Olen tehnyt tarjoamisperiaatteella sille tietoon, että treeneissä sen tehtävä on tulla mun luo perusasentoon, ja se jopa on alkanut hoksata tämän.

Se tokosta, oon luottavaisilla mielin että sieltä se valmistuu, ALO ainakin. Nosetus on nyt talvella jäänyt taas vähälle, täytyy yrittää keväällä aktivoitua sen suhteen enemmän. 

Näyttelypuolen sertitavoite sitten. No, jokunen näyttely on suunnitelmissa ja tuomarilistoja täytyy ryhdistäytyä katselemaan. Erkkari Keuruulla ja Messari ovat ainoat "varmat", mutta kyllä tässä jossain lähialueilla käydään Inkerin kanssa kehäpyörähdyksiäkin tekemässä.


Nepun tavoitteina puolestaan oli TK3 ja EVL koevalmiiksi. Lisäksi RTK2.

Tuo voittajan koulari on nyt vaan liikkeiden ylläpidon takana, täytyy jossain vaiheessa kevättä katsoa joku koe ja treenata sitä ennen nuo vielä kasaan. Nyt ollaan tehty sitä eeveeällää. Liike kerrallaan ruotien:

1. Paikalla istuminen ryhmässä. Tää ei ole ollut ongelma.

2. Paikalla makaaminen ja luoksetulo. Ollaan tehty vasta aika vähän, nyt ollaan otettu pienellä porukalla treenejä, joissa ollaan keskitytty paikkisten osiin. Ei tässäkään mitään ongelmaa ole ilmennyt, täytyy tehdä edelleen vaan osia, ettei ala ennakoimaan.

3. Seuraaminen. Tuntuu pahalta, mutta ilmeisesti ei näytä niin pahalta. Pakki on vaikea. Pitäisi itse pitää kriteeri korkealla, eikä hyväksyä sitä pahalta tuntuvaa seuraamista. Tän treenaaminen vaan on niin plääh.

4. Seisominen, istuminen ja maahanmeno seuraamisen yhteydessä eli zeta. Sillä on hyvät stopit ja tää on ollut hyvä. Vahvistellaan ainakin istumisessa sitä, ettei liikuta etujalkojaan kun kääntyy katsomaan taakseen.

5. Luoksari, pysäytykset seisomaan ja maahan. Tätä täytyy tehdä varioiden, ettei ala ennakoimaan. Suorat luoksarit saa edelleen aikaan jarrujen katoamisen, mutta täytyy varmaan vaan laittaa työhanskat käteen ja alkaa tehdä sitäkin.

6. Ruutu. Tyhjään lähettäminen on vaikeaa, sitä täytyy vahvistaa paaaallljooon. Ennakoi ihan älyttömän herkästi ja jos edes ajattelen, että heitän sille pallon pysäytyksessä niin johan tulee banaanilähtö! Eli ei heitellä mitään, ennenkuin koira on pysähtynyt. Se on myös niin hitsin fiksu, että sen ällyyttäminen on todella vaikeaa, se arvaa yleensä aina, juostaanko suoraan päätyyn saakka vai aionko pysäyttää. Pitäisi myös treenata esimerkiksi häiriöteippejä siinä "ympyrän" tienoilla... sain jo laitettua teippirullan treenikoriin, jospa joskus muistaisi teippaillakin. Liikkeen  loppuosuus on paljon helpompi, eli tyhjästä ruutuun. Hakeutuu sinne oikeastaan noin paremmin kuin suorassa (eli voittajan) ruudussa. 

7. Ohjattu nouto. Ainakin tutussa hallissa merkkaa hyvin tötsän ja noudotkin sujuu. Ei jää tässä niin kiinni niihin kapuloihin. Hakeutuu hyvin reunakapuloille. 

8. No, merkin kiertäminen, pysähtyminen ja ohjattu noutaminen esteen yli hypäten onkin jo nimeltäänkin niin monimutkainen, että ei varmaan tarvi mainita, että vaikea on! Mutta hauska treenattava mun mielestä. Paljon ihan vaan kapuloiden ohitusta ja merkin kiertoa ilman pysäytyksiä. Jää kyllä ajatus niihin kapuloihin tässä, tarvii paljon vahvistamista. Pysäytyksiä istumaan, seisomaan ja maahan treenataan irrallaan liikkeestä. Seisominen nyt periaatteessa onkin valmis ja äkkiä tuo tuntuu oppivan muutkin asennot. Ongelma on ennemminkin saada se kierron jälkeen pysähtymään edes lähelle keskilinjaa, jotta vasemmankin hakeminen ois mahdollista (kiertää merkin myötäpäivään ja yleensä vähän väljästi, jolloin ajautuu oikealle). Haut on olleet sille yllättävän helpot, mikäli tosiaan on keskilinjalla. 

9. Tunnari. Tää on ok, nyt ollaan sitä kapulan nostoa ja kuljetusta treenattu, koska se usein nappaa sen huonosti suuhun, jolloin korjailee asentoa. Partakarvat ei ainakaan helpota luovuttamista. Kapuloilla käytetään jarrunameja taas toistaiseksi, koska ryykäilee.

10. Kauko-ohjaus. Oon nyt koomautellut sitä etupalkalle, jolloin ei tule teputtelua juurikaan. Nepulla ei ole koskaan ollut taipumuksia jämähtää tässä, ja malttaessaan kuunnella, vaihdot on varmat. Ihan tarkoituksella oon treenannut näitä myös korkeassa vireessä, koska kokeessa se nousee kuitenkin.

Nämä kun talven aikana treenataan hallissa kuntoon, niin päästään sitten keväällä taas ulos ihmettelemään niitä sisälle jääneitä taitoja ;). 

Toinen tavoite, RTK2 on kahta tulosta vaille, eikä olla kyllä aikoihin edes rallyilty... Mutta rempastaan joku kisailmo jossain vaiheessa menemään ja treenataan sitten. Eihän tuossa avoimessa mitään ihmeitä ole.


Kaapo on mulla se koira, joka toivottavasti näistä ekana sen RTK2:n nappaa. Sekin on ollut nyt taas vähän luovalla tauolla, jotenkin ei vaan tuu tota rallya treenattua, jos ei ole kisoja tiedossa. Se yksi tulos puuttuu ja jos se tässä keväällä saadaan, niin sitten täytynee alkaa kesällä oikeasti sitä voittajaa sen kanssa treenaamaan... Kolmea koiraa en oikein ehdi normiarkena treenaamaan, joten jonkun pitää aina olla "tauolla" ja nyt se on ollut Kaapo. Mutta kyllä se luotettava sotaratsu sieltä aina välillä naftaliinista kaivetaan esiin :).

Summa summarum, töitä piisaa kolmella ajokilla, mutta se kait harrastuksissa se "juttu" onkin?!

FI RTVA Neppu ja pari kisaraporttia

Jippii, sieltä ne loputkin "yli-ysivitoset" napsahtelivat tuloslistoille ja vieläpä peräkkäisistä kisoista! Sievin kisan jälkeen s...