torstai 27. elokuuta 2015

Takaisin metsään

Esine-etsintäkurssin viimeinen kerta oli tänään, ja uskaltauduimme takaisin metsään kyykohtaamisen jälkeen. Lajeina tänään olivat esineruutu, pudotettu esine ja tarkkuusetsintä.

Kaapo aloitti esine-etsinnällä, mutta sitä ei pätkääkään napannut hakea niitä Nepun ihquja leluja, niinpä se katsoi paremmaksi tekemiseksi jalannostelun joka mättääseen.  Laitettiin Kaapo kiinni puuhun ja hain Nepun autosta treeniin, ajatuksena tuon Kaapon  kans oli "kateus vie kalatkin vedestä" -tyyppinen houkuttelu oikeisiin hommiin.

Neppukin oli kyllä vähän ulapalla tänään, keskittyminen ei ollut kohdallaan ollenkaan, vaikka se ensimmäisen esineen hakikin vauhdilla melko kaukaa. Esineet olivat Katjan, sitä ei näytä haittaavan eri hajut tai erilaiset materiaalitkaan, kaikki isommat esineet nousee, mitä se löytää. Malttia ei riittänyt keskittyä kunnolla toiseen noutoon. Täytyy treenata lisää noita yksittäisiä hakuja, jotta se taas muistaa, mistä oli kyse. Kaapoa ei edelleenkään ne esineet kiinnostaneet, vaikka muutama haun tapainen aikaiseksi saatiinkin. Olkoot, ehkä se on eläkepäivänsä ansainnut, nostelkoot vapaasti jalkaansa sitten, PAH!

Pudotettua esinettä tehtiin ekaa kertaa koskaan. Neppu ei ihan hoksannut homman ideaa ja se ehti tehdä matkan varrella monta mutkaa, vaikka lopulta aina esineen hakikin. Kaapoa en enää edes autosta ottanut ulos, olkoot nuo maastolajit ainakin sen kanssa, katsotaan josko tokoa vielä kuitenkin treenattais edes mielenvirkistykseksi.

Tarkkuusruutu meni Nepulta jo melko hyvin, vaikka se kuunteli välillä lintuja ja lähti ulos ruudustakin. Se tekee hyvin töitä nenällä, pitäisi vaan treenata enemmän erilaisilla materiaaleilla näitä pieniä. Kotona olen etsityttänyt sillä melkein pelkästään metallia, ja tänään toinen esine oli mustekynä ja toinen nahkavyön pala. Tuntui, ettei se ymmärtänyt, että juuri niitä esineitä ollaan etsimässä, ehkä se yritti etsiä jotain metallista. Esineet nousivat kumminkin, ja jopa ihan nätisti ilman kuopimisia. Tosin se nahkapala maistui hyvin Nepulle, onneksi ei ollut kyseessä mikään arvoesine...

Nyt pitäisi uskaltautua taas myös jäljelle, se tuntuu kuitenkin lajina kivoimmalta ja Neppu on siinä edistynyt hienosti tämän yhden ainoan kesän aikana, mitä ollaan lajia treenattu. Ehkä mä keräilen itseni ja käyn viikonloppuna jäljen polkaisemassa. Tai sitten mennään nurmelle... 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Laitetaanpas taasen vuosi pakettiin

Onpa jäänyt tämä blokkaaminen kokonaan tänä vuonna!  Vuotta 2022 kuvaa (koira)harrastamisen osalta varmaan parhaiten sana "rennosti...