Vuosi lähti käyntiin siitä mihin edellinen loppui...

Oon tässä muutaman päivän ajan miettinyt, että pitäisi tämän koiraharrastuksen osalta koota viime vuosi pakettiin (tai oikeammin tänne blogiin tekstiksi), mutta vielä en ole ajatusta pitemmälle tuossa asiassa päässyt. Huikea vuosi kerrassaan kummallakin koiralla, ehkä mä sen vielä tämän loman aikana paketoinkin.

Tulin kuitenkin tekemään päivityksen treeneistä, sitä vartenhan tämän blogin olen tehnyt...

Keskiviikkona alkoi uusi jakso tokovalmennusta. Hallissa kuusi toisilleen vierasta alokastason koiraa, joten sanomattakin kai selvää, että keskittyminen oli hieman hakusessa... Seuraamista on tosi vaikea ottaa noin vahvassa häiriössä, mutta sehän se kaiken A ja O kuitenkin tokossa on, joten sitä tehtiin. Neppis teki ok pätkiä aina "väljemmillä vesillä", mutta ahtaissa paikoissa kyllä ajatus harhailee. Otettiin myös hyppyä, tuota pitää alkaa enemmän tekeen käskytettynä (ei malta odottaa/lähtee jo liikkurin käskystä). Itsenäisesti tein odotellessa merkin kiertoa sen, mitä mahtui tekemään, kerran Neppu karkasi "kunniakierrokselle", kun toinen koira kulki läheltä ohi. Paikkis meni tosi hienosti, se keskittyy jo suurimmaksi osaksi minuun eikä vilkuile muualle koko aikaa. Oon palkkaillut nopeita maahanmenoja, nyt täytyy alkaa ottaan perusasentoja, nousi vasta toisella. Kyllä tekee hyvää treenata eri koirien kanssa, oppii nuori koira sietämään erilaisia tilanteita ja erilaisia koiria! Eihän ne itse suoritukset aina tosiaankaan mitään loistokkaita ole tuolla ahtaudessa, mutta sitä muuta pääomaa sieltä tarttuu mukaan sitäkin enemmän! 

Tänään käytiin aamupäivästä schapelenkillä. Kaikkiaan taisi olla 9 koiraa mukana. Toista tuntia tallusteltiin mukavassa pakkassäässä. Neppuhan se tietenkin oli taas häntä suorana vauhdissa jopa niin, että heikompia hirvitti... Onneksi siitä porukasta löytyy kuitenkin aina myös "nepunkestävää" leikkiseuraa. "A real schapendoes" on nimittäin tämä tyttö: se on kyllä kaikkea sitä, mitä rotumääritelmä (KLIK) sanoo näiden koirien käyttötarkoituksen ja luonteenkuvauksen kappaleissa :). 

No, asiaan taas. Ajattelin, että tuon lenkin jälkeen Neppu ois varmaan sopivasti vähän väsähtäneessä moodissa tokottelua varten. No, eihän se sitten tietenkään ollut, vaan pursui taas energiaa kuin mikäkin höyrykattila, kun mentiin hallille. Treenattiin ruutuun pysäytystä, hyvin se merkkaa ruudun, mutta siitä paikallaan tepastelusta ei "väsytettynäkään" päästy eroon: se teputtaa ja teputtaa, pakittaa ja vaikka mitä. Jos käskytän maahan, niin sillähän tuo korjaantuu, mutta siinä on kyllä tän koiran kans vaarana, että se alkaa ihan omatoimisesti ennakoimaan maahanmenoa melko pian.

Seuraamista tehtiin sellasella natsikäskytyksellä, hyvin se kyllä kestää sen ja pysyy kyydissä. Mun täytyy nyt vaan alkaa vaatia siltä jo kunnon seuraamista ainakin pätkittäin... Tein lähtöjä myös, mutta toisin kuin keskiviikon treeneissä, niissä ei mitään ongelmaa nyt ollutkaan. Vasurikäännöksiä sitten työstettiin. Mulle kerran eräs tuomari sanoi kokeessa (Kaapon kanssa) seuraamisen jälkeen, että KÄSKE SITÄ KOIRAA, ÄLÄ PYYDÄ. Näytti toimivan ainakin Nepun kans!

Ohjattua noutoa tehtiin nyt ekan kerran niin, ihan kokeen vuoksi, että Janne liikkuroi ja otettiin kumpaakin suuntaa. Hyvin tuo toimii, se selvästi toisella kerralla ajatteli hakea sen saman kuin ekalla kerralla, mutta katsoi mun käsimerkin ja haki oikean. Tehtiin muutamia toistoja. Niin ja ihan alussa treenattiin sitä targetille pysäytystä takapalkalla, täytyy otta se nyt aina ekana erikseen. Pikkuhiljaa otetaan luovutus mukaan, nyt se tulee sen kapulan kans tuhatta ja sataa luokse ainakin.

Otettiin vielä sitä keskiviikkona hankalana ollutta hyppyä, Janne käskytti ja hyvin toimi. Lopun perusasentokin tulee schapen patenttiloikalla maustettuna...

Nyt lähipäivien aikana ajattelin ottaa kuurin kapulanpitoa, se on jotenkin jäänyt vähemmälle treenille, ja sen kyllä huomaa. Liike, joka vaan ei jostain syystä ole mieleinen mulle itsellenikään. Täytyy ottaa ryhtiliike ja kapula käyttöön!

Näin meillä on vuosi 2016 alkanut, tavoitteista voisin kirjoittaa sitten siihen viime vuoden muistelupostaukseen, mikäli saan sen tehtyä.

P.S: Tuota ylempänä olevan linkin rotumääritelmää olen myös tässä viime aikoina pyöritellyt mielessäni, sillä Juha Kares kehotti luennollaan (29.11.) jokaista kirjoittamaan oman rotunsa rotumääritelmästä oman tulkinnan. Lähtökohtana tulisi olla omat rodun ihannekoirat, uros ja narttu, ja itselleen pitäisi tehdä selväksi, miksi ne ovat juuri ne koirat? Ehkä minä joskus vielä tuonkin teen, sitku...