Ja sitten sitä treeniä...

Treeniä treeniä. Täytyy kyllä nyt ihan "ääneen" todeta, että treeni kulkee! Eikä vain toisella, vaan kummallakin koiralla! 

Kaapon kans oon tehnyt nyt jo pitempään sellaista "pikkukivaa" puuhailua noin kerran viikossa, ja mikä on tulos? Koira on superinnoissaan, se on oppinut jo melko varmaksi sen ruudunkin, seuraaminen on parasta mitä koskaan jne. Taisi olla mun oma korvien väli, mistä se on ollut kiinni tuon elukan kanssa: kun heitin tavoitteet syrjään ja ryhdyin tekemään Kaapon kans semmoista "että se nyt kuvittelee tekevänsä jotain hommia" -treenausta, niin kas kummaa, hommahan etenee! Mikään sähäkin tokoraketti se ei ole koskaan ollutkaan ja nyt melkein yhdeksän ikäisenä vielä vähemmän, mutta omalla vakaalla arvokkuudellaan se tekee ihan mainiosti. Pitikö sitä alkaa niitä koepaikkoja katselemaan :).

Neppu sitten taas on nimenomaan se tokoRAKETTI. Oikeastaan kaikki, mitä on treenattu, on mukavalla mallilla. Kapulan pito taitaa olla se heikoin lenkki edelleen, ja paikkiksissa käskytykset. Seuraamisessa on tehty hidasta ja askeliakin, hyvin se hakee oikeaa paikkaa.

Tänään valmennuksessa ehdittiinkin tehdä vaikka mitä. Ekana tehtiin liikkeestä istumista. Tässä otin vasta nyt työn alle koiran kierron (erillisenä), siinä täytyy edetä etupalkan avulla ja tehdä sitä jatkossakin ihan erillisenä juttuna ekana. Muuten tää liike on oikein mallikelpoinen ja sähäkkä, kunhan korvat on auki. Jos ei ole, niin useimmiten se tarjoaa maahanmenoa.

Paikkiksia treenattiin kans, se itse paikallaolo on jo melko hyvä ja varma, käskytyksiä täytyy edelleen hioa. Se ei enää häiriinny ihan kaikesta, vaan istuu/makaa rauhassa. Kaapon kanssa tehty samanaikaistreeni on tehonnut! Kerrankin se on ottanut mallia vanhalta ja viisaalta!

Luoksaria pitää treenata peilin avulla ja käskyttää kunnolla viereen, jää helposti vähän vinoon. Muuten hyvä, malttaa odottaa. 

Viimeisenä tehtiin merkinkiertoa, tarkoituksella en näyttänyt sille merkkiä etukäteen. Se osaa jo hakea merkkiä katseellaan, kun kyselen: "missä merkki?" Tämä täytyy nyt ottaa vielä niin, että kyselen "siirtymisessä liikkeestä toiseen" sitä, eli matkalla merkinkierron aloituspaikalle. Kierto sujuu hyvin.

Väleissä tein seuruuta, kaukoja ja sitä kapulan pitoa. Kapulaa saadaan kyllä kuurittaa jatkossakin. Ja mun täytynee koittaa olla stressaamatta sitä liikettä...

Ominemme ollaan tehty mm. sitä hajonnutta ohjattua, pari taka-askelta otettiin ja ollaan tehty sitä hallissa eri suuntiin, pikkuhiljaa alkaa edistyä taas. Kyllä sitä pitääkin tyhmiä mokia tehdä ihan itse! Tunnariakaan ei olla unohdettu, eikä kovin pitkiä taukoja kannata siinä pitääkään, hoksasin nimittäin, että ensimmäisenä hajoaa se rauhallinen mielentila, ja sitten alkaa kapulat kolista.

Mutta kaiken kaikkiaan kai vois todeta, että kivaa kun on mukavaa tuo treenaaminen! Ainakin hetkellisesti kuvittelen, että me jopa edistytään...