Osallistuttiin Neppiksen kanssa tänä viikonloppuna Esan leikkikouluun. Esa Tapiosta voi lukea esittelyn esim. tästä:
Kurssi pidettiin meidän "paikallisessa" eli Dogantti-areenalla (http://www.dogantti.fi/dogantti-areena).
Lauantaina aloitettiin teoriaosuudella. Esa puhui paljon koiran vieteistä, Laumavietti on ainoa, joka koetilanteessa on mukana, joten sen on oltava vahva työkalu koiraa koulutettaessakin. Leikityksessä pelataan myös mm. saalisvietillä. Täydelliseen suoritukseen tarvitaan maksimaalinen viettivire, ja maksimaalinen tunnetila. Hirveän helppoa :). Lauantaina katselin kaikkien koirien treenit läpi, paljon sitä kyllä oppii toisiakin katselemalla.
Sunnuntaina oli meidän vuoro treenata. Valitsin treeniin leluksi nahkapatukan, jotta lelusta voi taistella koiran kanssa. Vinkuleluhan on Nepulle se "ykköspalkka", mutta taistella sillä ei voi.
Neppu lähtee aktiivisesti mukaan leikkiin, puruote on hieman löysä, mutta se silti taistelee lelusta. Tätä tulee vahvistaa, antaa koiran voittaa, kun se taistelee kunnolla. Täytyy muistaa myös, että koira on se aktiivinen osapuoli leikissä, eli sen tulee tulla luo ja tarjota leikkiä. Nepulla on hyvä saalisvietti, leikki aloitetaan alhaalta (koska koira on niin pieni), ja kun se innostuu, sen tulee tavoitella sitä ylempää ja "oikeasti haluta saalis itselleen". Mitä ylempää se tavoittelee, sitä korkeammalle voi rimaa nostaa. Ja pitää muistaa vahvistaa taistelutahtoa palkkaamalla silloin, kun se kunnolla taistelee. Treenin edetessä puruvoimaakin alkoi löytyä jopa niin, etten meinannut saada sitä enää irti koko patukasta :).
Sitten päästään "rauhan vaiheeseen". Koiran tulee siinä pitää "saalista" suussaan rauhallisesti, lopettaa taistelu, mutta purra kuitenkin kiinni "saaliiseen". Neppu pitää ottaa ihan kunnon syliotteeseen, jotta se lopettaa taistelun lelusta. Käskyttäessä esim. maahan se pudottaa lelun hetken kuluttua suustaan. Eli viettiä lisää, saalis lähtee liikkeelle, karkaa, jos siitä ei pidä kiinni. Neppu on aktiivinen koira, joten sen kanssa täytyy opetella "saalisrauhaa" eli saalisvietin viettipäämäärää.
Toisessa treenipätkässä tehtiin seuraamista. Ensin haetaan leikin avulla viettiä, tästä patukka kainaloon ja seuruuseen. Jos kontakti yhtään tippuu, tehdään tiukka käännös oikealle (tämä pitää tehostaa ihan 180 asteeseen, nyt tein vain ysikymppisiä...) ja liinasta "ravistamalla" vaaditaan kontakti takaisin (ja huomautus itselleni, täytyy ottaa pitempi naru liinaksi, tuo nykyinen on niin lyhyt että sen kanssa on vaikea kulkea niin, että liina tulee itseni takaa oikeaan käteen). Sitten taas, jos se alkaa leikkiä pomppukonetta, komennetaan uudelleen "SEURAA", ei kuulemma kannata kieltää "ei" tai "hyi", vaan kertoa, mitä piti tehdä, sillä on tekemisen merkitys koiralle. Patukan voi sille heittää palkaksi tai siitä voidaan taistella, kunhan palkka tulee oikeasta suorituksesta. Neppu aktivoituu Esan mukaan hyvin pienestä vaatimuksesta, ja aika hienoa seuraamispätkää se videolta katsottuna tekikin. Etukäteen pelkäsin, että paketti ei pysy yhtään kasassa, kun koira on niin "tiloissa", mutta ta-daa, niin se vaan mukavia pätkiä esitti! Täytyy jatkaa nyt tuota vietin rakentamista suorituksen pohjalle, tulee hieno seuraaminen.
Onneksi sain videolle nuo treenit, paljon olisi asiaa mennyt "ohi" ilman videoita. Kiitos vaan Katjalle taas ja muillekin kuvaajille! Esan treeneihin mennään kyllä jatkossakin, mikäli tilaisuus tulee ja aikataulut antavat myöten!
Nyt ollaankin kursseiltu niin paljon, että hirveästi on reenattavia asioita odottamassa sitä, että ehditään kunnolla harjottelemaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti