Niin se vaan syksy saa ja ilmat viilenevät. Tänään alkoi "virallisesti" tokon hallikausi. Neppiksen kanssa ilmoittauduin tokovalmennukseen ja tänään sitten valmennus alkoi Dogantti -areenalla (http://www.dogantti.fi/dogantti-areena).
Ryhmässä on kaikkiaan kuusi koiraa, kaikki nuoria ja innokkaita :). Olin varautunut ihan järkyttävään surraamiseen ja pörräämiseen Nepun kanssa, se kun ei meinaa housuissaan pysyä, kun ympärillä on muita koiria ja häppeninkiä. Se oli kuitenkin aivan ihmeen cool, keskittyi jopa hommiin eikä haukkua röyskyttänyt ollenkaan. Irti en sitä vielä uskalla toisten seassa treenatessa ihan kokonaan laskea, sillä se saattaa "unohtaa" mitä oltiin tekemässä ja ottaa jalat alleen, jolloin härdelli on valmis. Sen kanssa pystyy kuitenkin jo tekemään toisten läsnä ollessa esim. merkin kiertoa ja muitakin irtoavia liikkeitä. enemmän ongelmakohtia ovat ne liikkeiden välit, kun koira ei ole käskyn alla ja töissä. Sehän (Neppu siis) keksii kaikkea pientä kivaa heti, ettei käy tylsäksi tuo homma. Odottaminen ei kuulu suoranaisesti sen vahvuuksiin, joskaan ei välttis ole tämän koko rodunkaan bravuuri...
Tänään suuremmassa syynissä treeneissä oli seuraaminen. Näytettiin jokainen vuorollamme koutsi-Katjalle (http://www.koirakoulukisma.fi), missä mallissa liike on. Tein Nepun kanssa suoraa ja kulmia, ne meni ihan jees, jatkossa täytyy vähän hillitä koiraa, jos se alkaa keulimaan. Muuten seuraaminen on sopivan innokasta, se yritetään pitää. Täykkäreitä pitää treenata erikseen, se putoaa väljäksi siinä käännöksen viimeisellä puoliskolla.
Odotellessa ehdin itsekseni puuhailla kaikkea pientä, tehtiin peruutustakin. Sen liikkeen opetti meidän Arttu Nepulle tuossa viikonloppuna. Neppu osaakin pyynnöstä pakittaa, vielä en liittänyt sitä seuraamiseen. Kerrattiin vähän myös kosketusalustaa, koska Neppu on alkanut ruutuun lähetyksessä kaartamaan alustan päältä nurkkamerkin taakse, otetaan tässä askel taaksepäin ja muistellaan alustalle pysähtyminen. Tehtiin kakeja ja aloitinpa jumppaamaan sille lihasmuistiin maahan-uppiakin.
Lopussa otettiin vielä paikkamakuuta. En mennyt vielä kovin kauas koirasta, vaikka se yksin hallissa jo pysyykin maassa, niin porukassa keskittyminen on vielä hieman hatarassa... Tähänkään kun ei varmuutta saa muuten kuin porukassa makaamalla :). Nyt Nepun pää pyöri puolelta toiselle kuin pöllöllä, tuntui että se keskittyi ihan kaikkeen muuhun kuin minuun. Pysyi kuitenkin maassa, kävin välillä palkkaamassa siitä. Ensi kerralla voisin kokeilla namipurkin avulla, josko keskittyis paremmin.
Olihan se mukavaa pitkästä aikaa olla silmän alla ja porukassa tekemässä, saa taas potkua omiin treeneihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti