Tänään kävimme eläinlääkärillä hakemassa Nepulle toisen herpesrokotteen, eli loppusuoralla ollaan. Samalla reissulla punnitsin sen sillä samalla vaa'alla kuin ekalla herpesrokotekerralla syyskuun lopulla; painoa on tullut lisää tasan kolme kiloa.
Pentuhuone on valmis ja ollaan jo "koeajettukin" se, eli oltu siellä yökunnissa. Neppu on aika rauhallinen, yöllä petaa jonkun verran, mutta sitä se tekee muulloinkin kyllä. Se ei enää liiku kyllä kovinkaan sulavasti ja Inkeri joutuukin leikkimään ihan ominensa. En olisi ikinä uskonut, että Nepusta koskaan noin rauhallinen voisi tullakaan :). Metsälenkit on myös nyt Nepun osalta jääneet, käydään tässä lähitienoilla vaan remmilenkeillä sen kanssa (meidän tavanomainen metsälenkki on pituudeltaan noin 6km, joten en halua sitä enää liiaksi rasittaa). Ihmeen hyvin Inkerikin on tyytynyt olemaan henkisenä tukena Nepulle, vierekkäin ne makoilevat ja odottelevat... :) Vaikka kyllä se selvästi kaipaa temuamiskaveria.
Saa nähdä, milloin täällä alkaa tapahtua! Jännän äärellä ollaan...!
Harrastuspuolella Inkeri on vähäisestä treenaamisesta huolimatta väläytellyt varsin mukavaa tekemistä voittajaluokan liikkeiden kanssa. Oikeastaan kaikki liikkeet ovat yllättävän hyvällä mallilla, tokikaan koevalmiita ei vielä läheskään kaikki. Ton koiran asenne tekemiseen on jotenkin niin sympaattinen, sillä on kauhean hauskaa koko ajan ja huumoria riittää. Sillehän ei siis pysty vakavissaan mitään opettamaan, kun oma pokka ei pidä :). Se on semmoinen hyvän mielen Inkeri.
Jos vähän liike liikkeeltä laittaisin muistiin, missä mennään tällä hetkellä.
Paikkis. Sujuu, lopun pa:ssa sillä menee muurahaiset pöksyihin, mutta muuten aika hyvä.
Seuraaminen. Helposti edistää, mutta muuten jees. Täytyy vahvistaa tuota oikeaa seuraamispaikkaa.
Jäävät eli zeta (voittajassa L). Tää on oikeastaan valmis. On ollut yllättävän varma noissa asennoissa.
Luoksari. Käsimerkillä pysähtyy, ennakoi helposti takapalkalle vapautusta. En ole vissiin kertaakaan tehnyt loppuun saakka tätä.
Metskuhyppy. Puukapulalla on jo aika varma, tosin varastaa helposti lähdössä. Metallilla oon tehnyt kahdesti, ja se toinen kerta oli hitaampi kuin yleensä, tätä täytyy nyt pitää kivana juttuna. Ruokakupilla tein aluksi ton metallin noston, sehän on raukka niin perso ja ahne, että tekee mitä tahansa ruuan eteen.
Ohjattu nouto. Se oppi tän ihmeen helposti, en meinaa itsekään uskoa että se tosiaan muka osais tän :-O.
Tunnari. Ollaan tehty seinän vieressä, silloin keskittyy paremmin ja malttaa etsiä nenällä. Se ei mun mielestä vielä välttämättä hahmota koko kapulariviä, jos lähtee puolesta välistä etsimään vaikka oikealle, eikä löydä, niin on ihmeissään eikä hoksaa niitä vasemman reunan kapuloita. Positiivista, ettei ole nyt vähään aikaan nostanut kumminkaan väärääkään.
Ruutu. Sille on tosi tuskallista jaksaa maata siellä niin pitkään kuin pitäisi. Välillä menee takaa tai oikealta yli. Rutiinia tähän tarvii paljon.
Kaukokäskyt. Lähtenyt edistymään tosi hyvin, osaa vaihdot ja malttaessaan tekee ne aika hienosti. Toki schapetekniikalla, mutta näitä mun hermo ei kestä lähteä korjaamaan, joten tällä mennään. Joku tuomari antaa siitä 8,5 ja joltain saattaa saada kympinkin. Kesken liikkeen kehumaan ei juuri pysty, se innostuu liikaa ja homma menee läskiksi. Ja tää ongelma on siis kaikissa liikkeissä, mutta erityisesti kakeissa.
Tällaista tällä erää, saa nähdä joko seuraavassa blogipäivityksessä on jotakin oikeaakin uutisoitavaa... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti