lauantai 8. syyskuuta 2018

Tokokoe Sotkamo 8.9.

Tehtiin tyttöjen kanssa reissu Sotkamoon, jossa järjestettiin Kainuun piirimestaruuskoe (me ei tietenkään piirimestaruudesta tuolla kisattu). Agendana oli saada Inkerille ykköstulos avoimesta luokasta ja selvitä Nepun kanssa hengissä molemmille ensimmäisestä erikoisvoittajaluokan kokeesta :). Tuomarina kokeessa toimi Allan Aula, jonka kehässä on aina mukavan rento tunnelma.

Suoritusvuorossa oli ekana Inkeri ja sen elämän tokokoe numero 2. Sen suoritus meni liikkeiden puolesta hienosti, mutta onhan hikistä puuhaa saada se pysymään hollilla myös liikkeiden välit! Huh sentään, sitä kiinnostaa kaikki mahdollinen ja mahdotonkin ympärillä.
Tässä suorituksen purku liike kerrallaan:

1. Paikkis oli superhieno, siitä 10.

2. Seuraamisessa muutamat perusasennot oli hitaita, se pomppi (ei kovin montaa kertaa edes! Ollaan edistytty!) ja pakki oli Inkeriksi huono. 9.

3. Seisominen seuraamisen yhteydessä meni yli odotusten, se seisoi tattina eikä liikauttanut yhtäkään kinttua  kun kiersin takaa. 10.

4. Luoksarissa tuli vauhdilla, lopun pa oli hitaanlainen. 9,5.

5. Estehyppy 10.

*** Tässä kohtaa tuli tauko, jostain syystä avoimen luokan liikkeet oli jaettu kahteen osaan***

6. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10.

7. Merkin kiertäminen -täähän on sen bravuuri-, 10. Tosi nopea ja tiukka kurvi. Tuomarikin kommentoi, että katsokaa muutkin, kyllä tämän voi osata :).

8. Noutaminen. Tän kanssa on ollut jos jonkinlaista, se karkaa kapulalle, ei tuo sitä, tönii tassuillaan, pureskelee, ymymym. Nyt meni yllättävän hyvin, lopun perusasentoon jouduin antamaan käskyn. 8.

9. Ruutu. Tää on sillä tavallisesti magee, mutta treeneissä lähetän yleensä paljon kauempaa ja se kostautui, ei malttanut pysähtyä. Pari lisäkäskyä ja 0, mutta sainpahan survottua sen ruutuun ja tehtyä liikkeen loppuun saakka :).

10. Kauko-ohjaus. Se ihasteli ilmeisesti sitä sen bravuuri -merkinkiertomerkkiään, jonka vierestä tuo liike alkoi, eikä ollenkaan tajunnut alun maahan-käskyä. Toinen käsky rokotti muuten hienoja kakeja, 8.

Kokonaisvaikutus 10, ja ynnäilin mielessäni, että ruudun nollasta huolimatta ykkönen oli tulossa!

Ja sieltähän se tulikin ihan "reilusti" jopa, 271,5 pistettä! Sijoituttiin kolmanneksi, taso avoimessa luokassa oli tosi hyvä, joten kyllä saa Inkeristä olla ylpeä. Nyt todennäköisesti jätetään tämä avoin luokka heti tähän ja aletaan talven aikana hieroa voittajan liikkeitä... niissä riittääkin hieromista. Ajattelin myös, että Inkeri voisi rallyilla tulevana talvena Kaapon kanssa, mikäli kisoja löytyy ja mahdutaan mukaan.

Sitten oli vuorossa evl ja Neppu...

1. Ja 2. Paikkikset menivät aivan erinomaisesti, istumisesta 10 kuten myös maahanmenosta ja luoksarista.

3. Yksilöliikkeet lähti seuraamisella. Siinä meillä oli pieni ampiais-bonus, olin ihan paniikissa enkä tiedä, tehtiinkö edes kaikkea mitä piti :-D. 7. 

4. Zeta meni ihan neppumaisella varmuudella, ei tuota ton paremmin voi tehdä, 10.

5. Ohjattu aloitti meidän nollailun. Kapulat olivat todella hankalasti kehän varjoisalla puolella, kun lähetyspaikka ja merkki olivat auringossa. Arvassa saatiin vasen. Ihan sikahieno merkille meno, ja lähti ohjauksesta oikeaan suuntaan, mutta sitten ei vaan löytänyt sitä kapulaa :(.  Se oli muillekin koirille vaikea, ne kapulat hukkuivat varjoon ja soraan kyllä totaalisesti. Yritin ohjata pariin otteeseen uudestaan, mutta se meni ihan risteilyksi. Tuomari olisi antanut minun käydä näyttämässä lähempänä koiralle sitä kapulaa, ja elämäni munauksen tein kun en käynyt, vaan jätin liikkeen kesken!

6. Seuraavana nimittäin oli tunnari, meidän varma liike... Huomasin heti lähetyksestä, että nyt on Nepulla edelleen se ohjatun kapula hukassa :(. Nosti kahdesti (!) väärän, löysi lopulta oikean, mutta eipä se enää auttanut, 0.

***tauko tässä kohtaa*** 

Yritin tauon aikana saada sen unohtamaan sen hukkaan jääneen kapulan, ilmeisen huonolla menestyksellä...

7. Toisessa osiossa oli ekana kiertohyppynoutohässäkkä. Ilmeisesti se ilahtui, kun "bongasi" mielestään sen hukkaan jääneen  ohjatun kapulan ja onnessaan kiikutti mulle heti lähetyksestä oikeanpuoleisen kapulan...0. Treenimielessä vielä tehtiin merkin kierto, ihanaa kun on tuommoinen tuomari, joka itse sanoo liikkurille, että älähän hättäile, treenataan tää.

8. Luoksarissa seisominen oli hyvä, mutta maahanmenossa tuplakäsky, 8.

9. Ruutu. Lähti hienosti tyhjään, mutta ei pysähtynyt! En saanut sitä lisäkäskylläkään ympyrään, mutta jatkoin liikkeen loppuun asti, ei mennyt ruutunkaan kertakäskyllä, mutta survoin sen sinne lisäkäskyillä... Lopun kaavio meni sentään hyvin. 0.

10. Viimeisenä kaukokäskyt I-S-M-S-I-M. Varma, 10.

Summasummarum. Pitäisi harjoitella niitäkin tilanteita, että tehdään iso virhe jossain liikkeessä, mutta unohdetaan se ja jatketaan eteenpäin?! Selvästi Neppu ei nyt päässyt yli siitä hukkaan jääneestä ohjatun kapulasta. Evl perustuu kuitenkin aika pitkälle noihin erilaisiin noutoihin, joten jos virhe ekassa saa koko pakan sekaisin niin ei voi tulosta odotella.  Se kävi ihan kierroksilla ja hyppäsi mua suoraan huuleenkin jossain tilanteessa, kun kehuin sitä. Vaarallista tuo tokoilu :). 

Toinen, johon tarvittais nyt joku viisas neuvo, on se hiivatin tyhjään lähetys. Pallolla ollaan nyt tehty ja joo,  lähti suoraan, mutta jarrut puuttui.

No, selvittiin hengissä, joten siltä osin tavoite saavutettu. Lisää vaan treeniä, kertokaa vinkkejä mitä tehdä 1) ton virheen jälkeisessä elämässä? Pitääkö noitakin treenata? Luopumistreeniä lisää? 2) tyhjään lähetyksen kanssa Se ainainen murheenkryyni. Kuulin tänään, että näillä näkymin se ei ole poistumassa seuraavassa sääntöpäivityksessä. Eli kuntoon pitäisi saada.

Kokonaisuudessaan koirat antoivat kyllä yleisölle taas näytöksen schape-energiasta, mukavahan noiden kanssa on tehdäkin kun eivät ikinä laamaile tai lahnaile :). Eri asia onkin sitten se, tehdäänkö sääntöjen mukaan vai sovelletaanko...

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Ähtäri rn 2.9.

Ilmoitin Inkerin Ähtärin ryhmikseen, koska siellä alunperin piti olla tuomari, jolle olisin halunnut Inkerin esittää. Tuomari vaihtui matkan varrella samaksi kuin viime vuoden voittajassa, eli Rune Fagerström teki lopulta schapet (niitä oli ilmoitettu 1+4). Päätettiin kuitenkin mennä, ja tehtiin koko viikonlopun reissu Tuuriin ja Ähtäriin. Vähään aikaan kun ei taas mihinkään päästäkään kun viikonloput on ihan täynnä ohjelmaa.

Inkeri esiintyi nuorten luokassa ihan mukavalla arvostelulla:

"20kk erittäin hyvin kehittynyt.
Hyvä raajakorkeus. Hyvä & litteä kallo-osa.
Hyvät isot, tummat silmät. Korvat ok.
Hyvä runko, hieman pitkä lanneosa.
Sopiva luusto. Hyvä ylälinja.
Hyvä sapelihäntä. Hyvä karva.
Tyypilliset liikkeet."
NUO ERI1 SA PN1 SERT VSP



Neljäs serti plakkariin, nyt jätetään tää näyttelyhomma hetkeksi muille... ehkä syksyllä mennään Seinäjoelle, en ole vielä varma kyllä tästäkään. Harrastetaan niitä "oikeita juttuja" välillä :).

keskiviikko 29. elokuuta 2018

Erkkari 26.8.

Tänä vuonna schappareilla oli ihan oma erkkari Keuruulla. Tuomarina toimi hollantilainen rotuspesialisti Roel van Veen-Keur, viimeksi hän on Suomessa arvostellut schappareita vuoden 2010 erkkarissa. Tuolloin meidän Kaapo sai "vain" sileän ERIn, joten tytärtensä osalta ei suuria toiveita ollut.

Koiramäärä tänä vuonna oli varsin mukava, 88 schapea yhteensä! Inkeri kilpaili nuorten luokassa saaden ihan mukavan arvostelun:

"18 months old. Good type.
Good head with nice skull and foreface.
Scissorbite. Dark brown eyes.
Good ears. Good body and bones.
Good angulations. Good tail. Good coat.
Moves easy, little narrow behind."
NUO ERI/1 SA

Inkeri erkkarissa. Kuva Tuija Laurila.

Neppu oli mukana suuressa narttujen valioluokassa, koiria taisi olla mukana 14, kun joku oli jäänyt pois. Nepun arvostelu:

"Nice in total. Good head. 
Scissorbite, good eyes, ears.
Nice bodyshape and good angulated.
Good bones and feet.
Good tailcarriage.
Cood constructure.
Moves easy, just a little close behind."
VAL ERI/4 SA

Neppu erkkarissa. Kuva Kati Kontula


Molemmille siis luokkasijoitukset (ja Inkerille peräti voitto) SA:n kera, se oli enemmän kuin olin edes odottanut! Kaapon Trasseli -tytär Hepsankeikka järjesti kyllä juhlan aihetta meillekin sijoittumalla paras narttu -kilpailussa toiseksi ja viimeistellen upeasti Suomen muotovalion arvon jo toisella erkkarisertillään (se eka tuli Nastolasta vuonna 2015)! Lisäksi Inkeri esiintyi Exåress -kasviksessa ja oltiinkin viidestä kasvattajaryhmästä päivän paras eli ROP-kasvattajaluokka.

Kannatti taas ajella käymään, tällä kertaa matkakin oli  meille pohjoisen kävijöille hitusen lyhyempi kuin yleensä. Netti on taas pullollaan toinen toistaan hienompia erkkarikuvia, niistä lainasin tähän postaukseen muutaman liikeotoksen. 

Inkeri jatkaa kehäkierroksia jo ensi viikonloppuna Ähtärin ryhmiksessä, johon jossain mielenhäiriössä sen tulin ilmoittaneeksi... Sinne tuli tuomarimuutoskin, mutta ajteltiin kuitenkin tehdä retki Tuuriin ja käydä pyörähtämässä myös näyttelyssä.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Neppu TK3 ja Inkeri ALO1!

Kemin seura- ja palveluskoirakerhon upeat palkinnot. Tuo alla oleva kirja on seuran 50v historiikki.



Tein tyttöjen kanssa päiväreissun Kemin tokokokeeseen eilen. Koe pidettiin KSPK:n nurmikentällä ja tuomarina toimi Allan Aula.

Voittajaluokkaan oli alunperinkin ilmoittautunut vain kaksi koirakkoa, ja kun se toinen oli jäänyt pois, niin oltiin Nepun kanssa lopulta ainoa osanottaja ja kilpailtiin tuomarin sanoin "tulosta vastaan". Paikkiksessa meillä oli tietysti häiriökoirat molemmin puolin.

Neppu teki aivan huikean hienoa settiä ja vaikka vire oli TODELLA korkea läpi kokeen, niin eipä tähän listaan paljoa lisättävää ole:


Seuruun piste meni huonosta pakista ja tunnarissa korkea vire kostautui kapulan pureskeluna. Ihan sanaton olo taas kerran ton koiran kanssa, on se melkoinen peli! Tuomari kehui useaan otteeseen sitä, että tästä koirasta näkee, miten se tykkää hommasta. Samoin kehuja sai nopeus, sanoinkin, että kunhan pysyy hanskassa niin mullakin on kivaa :). 

Iltapäivällä oli vuorossa alokasluokka, jossa mukana oli 8 koirakkoa. Vähän kyllä jänskätti Inkerin eka koe, koskaanhan ei voi etukäteen tietää, millainen koira on "tosipaikan tullen",  ennenkuin se on käytännössä kokeiltu. Oma iloinen pomppivainen itsensähän tuo oli ja teki myös upean tuloksen: 



Jos Nepun kanssa onkin ollut useammassa kokeessa ongelmana paikkiksen lopun perusasentoon nouseminen, niin Inkeri teki niitä peräti kolme, sillä meni kenguruvaihde päälle siinä kohtaa :-D. Muuten(kin) ihan Inkerimäistä settiä, onhan se vielä aika vilkas ja kiinnostunut kaikesta ympärillä olevasta, mutta liikkeet se silti tekee kivasti ja alokasluokkaan riittävällä tarkkuudella. 

Ykköstulokset molemmille plakkariin ja Nepulle tosiaan se koularikin, joten kannatti viettää pitkä päivä tuulisessa Kemissä! 

Meidän tämän vuoden tavoitteet onkin tämän myötä jo tässä vaiheessa tulleet saavutettua (ja Kaapolla vähän ylikin), vuosi on vasta puolessa välissä, mitähän sitä sitten keksitään? No, laakereille ei ainakaan jäädä lepäämään, vaan aletaan työstämään tytöille seuraavien luokkien liikkeet koekuntoon. Nepun on nyt sitten siirryttävä sinne "kuninkuusluokkaan" eikä Inkerikään jää tota aloa tämän enempää hieromaan. Eli treenit jatkuvat, vaikka vähän ajateltiin lomailla tähän väliin.

Nepulle luokkavoitto ja Inkerille hopeaa omassa luokassaan

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

No hitto miksei?!

Tuopa se ajatus oli,  kun Kaapo rallyili itselleen huhtikuun lopussa koularin RTK2 ja ensin puolileikillään mietin, josko sen kanssa kumminkin jatkaisi vielä voittajaluokkaan. Alunperinhän tavoite Kaapolla oli "vain" RTK1, mutta sitten huomasin, että hupsista, ollaan menossa avoimen luokan kisoihin mukaan... ja nyt sitten ollaan tässä.

Eli eilen startattiin ensimmäiset kaksi voittajaluokan rataa Himangan (Kalajoen) tuplakisoissa. Treenattu oltiin noita uusia liikkeitä vähän toista kuukautta ja koiran iän vuoksi treenikerrat rajoittuivat pariin kertaan viikossa. Kaapo kuitenkin hiffasi tuon oikealla puolella seuraamisen ihan yllättävän helposti eikä asennonvaihdot sun muutkaan olleet sille vaikeita oppia -siispä kisaamaan!



Matkaan lähdettiin Kaapon kanssa ihan kaksistaan. Päivä oli todella helteinen (kentän reunalla mittari näytti parhaimmillaan/pahimmillaan +26 astetta). Niinpä annoin perilläkin koiran enimmäkseen lepäillä varjossa.

Ekalla radalla tuomarina oli mulle uusi tuttavuus Anna Klingenberg. Ratapiirros tässä:


Ihan kivan oloinen rata, ainoa mikä rataantutustumisessa mietitytti, oli kylttien lyhyet välit. Esimerkiksi kyltit 5, 7 ja 8 olivat todella lähekkäin.

Suoritukseen Kaapo lähti  _todella_ nihkeästi kuuman ilman ja ilmeisesti sen mielestä ikävän sorapohjan vuoksi. Heti kakkoskyltiltä otettiin yhteensä -4, vino ja ov. Vasurikäännös ei polkenut ei sitten yhtään... kyltillä 5 se ei ensin halunnutkaan  pyörähtää, joten uusin ja sitten tein sen ensimmäisen typerän oman virheen, nimittäin pysähdyin! Typerää ja turhaa, -10! Tästä "helposta ja varmasta" kyltistä otettiin siis yhteensä -13. Luulen, että se ensimmäinen pyörähdys ei onnistunut, koska kyltti numero 7 oli tosiaan ihan siinä kohdalla eikä koiralla ollut kunnolla tilaa tehdä liikettä. Kaapo kun ei enää mikään notkein nuorukainen ole, niin se vaatii vähän enemmän väljyyttä.

Seuraava "helppo ja varma" kyltti oli numero 8, oikealla seuruussa istu. Kaapo ajatteli mennä ihan maaten asti, joten -3 uusiminen.

Se kaikista typerin mun -10 oli kyltillä 11, askeleissa, jossa otin liian lyhyen viimeisen askeleen. Enkä edes tajunnut tätäkään virhettäni... Kyllä saa olla ylpeä itsestään taas. Jospa jatkossa muistan tehdä tuonkin "helpon" kyltin kunnolla :/.

Kyltti 13 oli taas vino -1 ja kyltillä 15 tein jonkun ohjaajavirheen -1, en tiedä mistä tuli.

Käytösruutu oli siis vieressä istu, mutta taas  Kaapo halusi heittäytyä maaten heti kohta ajan alettua, -10 tvä.

Ekalta radalta tulosta ei näin ollen saatu, mutta sen verran sisuunnuin ja kirosin itseäni, että päätin olla toiselta radalta ottamatta ainuttakaan kympin virhettä. Vähän jo tossa vaiheessa spekuloin noita Kaapon maahanmenoja kun piti istua, että ilmeisesti herra hienoperseen takapuoli ei tykännyt siitä sorasta. Annettakoon vanhukselle anteeksi tuo. Muuten  se kuitenkin teki suurinpiirtein kaiken, mitä pyysin, hitaasti mutta varmasti.

Toisella radalla tuomarina oli Tytti Lintenhofer, ratapiirros:



Taas mukavan oloinen rata. Vähän jossain välissä,  mittarin näyttäessä hurjia lämpölukemia, ehdin jo miettiä, ettei mennäkään radalle, vanhalle koiralle aika kova paikka tehdä siinä helteessä (ja se sorapohjakin :-D). Siinä kuitenkin kun huilittiin varjossa, päätin, että mennäänpä sitten kuitenkin matelemaan  tuokin rata läpi kun on kerran leikkiin ryhdytty.

Kaapo oli vielä nihkeämpi kuin ekalla radalla, musta tuntui, että se seuras mua silmät kiinni ja varmaan kirosi mut alimpaan... Kiltisti se kuitenkin teki tehtävät, ekalla kyltillä heti -1vino. Kyltillä kolme lukee paperissa: nätti!

Vitoselta otin -1 ov, mitä lie olen taas söhlännyt. Kuutoskyltillä otettiin kasa pieniä virheitä, eli taaskaan se vasuri ei polkenut: vino, tempo, tvä yht -3. Seiskalla se tempo oli edelleen hukassa, Kaapo matkalaukkuili ihan täysin palkein ja mulla piti olla varuillaan, ettei se vaihda seuruupuolta oikealle, se on alkanut harrastaa semmoista. Seiskalta -1.

Kympillä otettiin -1 tvä ja loppuradalla sitten uusin molemmat istumista vaativat kyltit (11 ja 13), molemmissa se meni taas maahan ekana.

Käytösruutu oli onneksi edessä maaten, ei tarvinnut Kaapon kärvistellä takamustaan soralla enempää. Se katsoi pahasti mua koko kaksiminuuttisen ajan, halusi kai jo varjoon ja makkaraa.

Kaikessa nihkeydessään saatiin kuitenkin tällä esityksellä ensimmäinen hyväksytty tulos voittajaluokasta ja tuomari oli kirjoittanut kommentiksi, että asennonvaihdot oli hienot!

Kotimatkalle lähdettiin loppujen lopuksi ihan iloisella mielellä, Kaapokin heltyi kun sai makkaraa ja matkan varrella vielä jätskiäkin.

Nyt taitaa  papparaisella tulla pieni luova tauko tässä rallyilyssä, ehkä katsotaan seuraava kisa vasta syksylle, ettei vaarana ole helteet ja hallikokeessa vanhuksen on mukavampi istuakin tekonurmella :).

Loppuun vielä muutama kuva ekalta radalta, kuvaaja Eva-Lotta Halonen





tiistai 22. toukokuuta 2018

Oulainen rn 19.5.

Junnujen näyttelytys jatkui viime lauantaina Oulaisissa. Ilma oli taas kerrassaan loistava ja Oulaisten urheilukentän nurmella oli mukava pyörähdellä, aina se nurmi hakkaa soran (saati asfaltin) ihan 6-0.

Schapeja oli ilmoitettu 7 (1u + 6n,mutta yksi narttu oli jäänyt pois), tuomarina mulle uusi suomalainen tuttavuus Helin Tenson.

Ensin esiintyi uroksissa ylhäisessä yksinäisyydessään Pablo, jonka vein taas kehään. Hienosti nuori poika esiintyikin, vaikka nurmessa olisi ollut kovasti mielenkiintoisia tuoksuja. Nokka pysyi kuitenkin ylhäällä ja Pablo nappasikin elämänsä toisessa näyttelyssä toisen sertinsä! Tavoitteet uudelleen tarkasteluun sen kohdalla :)?!

Koirien vaihto lennossa ja Inkeri kehään ainoana junnunarttuna. ERI1 SA plakkariin ja kohta kilpailtiinkin parhaan nartun paikasta. Me pysyttiin loppuun saakka jonon keulilla, joten Inkerille PN1 ja kolmas peräkkäinen serti.

Inkeri ja Pablo kisasivat ROPista, voitto Inkulle ja Pablo uusi edellisen viikon VSP:nsä.

Inkerin arvostelu: 

"Erinomaiset mittasuhteet, sopiva luusto.
Kaunis pää ja hyvät korvat.
Hyvä ylä-ja alalinja.
Tasapainoiset kulmaukset.
Erinomainen turkki.
Erinomaiset liikkeet, upea häntä."
JUN ERI1 SA PN1 SERT ROP

Ilme, kun sun koira saa eri SA:n koiranäyttelyssä :-D
Kuva Marjo Tiinanen

Nyt on vähäksi aikaa näyttelyt meidän osalta näytelty. Siirrytään muiden harrastusten pariin.

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Oulu NORD 13.5. + tavoite -CHECK!

Viime viikonloppuna pyörähdeltiin Inkerin kanssa kehässä Oulu NORD -näyttelyssä. Schappareita sinne oli ilmoitettu 10kpl (1pen, 5u + 4n) ja tuomarina toimi suomalainen Hilkka Salohalla. 

Inkeri esiintyi iloisena omana itsenään ja saikin eri SA:n. Toinen SA:lla palkittu narttu oli myös Kaapon tyttöjä, meidän Nepun sisko Scabbers Ambrosia, joka esiintyi valioluokassa. Siskopuolet juoksivat näin ollen kahdestaan paras narttu -kilpailussa, ja Rose vei voiton pokaten NORD SERTin, Inkerille PN2, SERT ja NORD VARASERT. 

Uroksissa esitin myös komean junnun, Trasseli Tervaporvari "Pablon", jolle myös eri SA ja juoksipa näyttelyn ensikertalainen itsensä vielä valioiden edessä parhaaksi urokseksi!

ROPista kilpailivat Rose ja Pablo, Roselle punakeltaista ja lippu isoon kehään. Tässä näyttelyssä valittiin myös Royal Canin ROP -juniori, siitä kilpailivat Pablo ja Inkeri. Inkeri pokkasi itselleen tämän epävirallisen kilpailun voiton. Hieno päivä, ilma suosi kerrankin Oulun koiranäyttelyä ja kaikki saatiin mitä lähdettiin hakemaan  -voidaan olla tyytyväisiä!

Ensi viikonloppuna sitten näytellään junioriosaston kanssa Oulaisten ryhmiksessä.

Tässä vielä Inkerin arvostelu:

"Koolta ja mittasuhteilta erinomainen.
Ikäisekseen hyvin kehittynyt narttu,
jolla erinomainen kallo ja kuono.
Hyvä purenta, silmät ja korvat.
Erinomainen kaula ja ylälinja.
Oikein kulmautunut. Hyvä runko.
Luusto voisi olla kevyempi.
Erinomainen karvapeite.
Liikkuu hieman ahtaasti takaa,
muuten erinomaisesti."
JUN ERI/1 SA PN2 SERT NORD VARASERT ROP-JUN



Inkerin yhtenä tavoitteenahan oli tämän vuoden aikana kalastella näyttelyistä se toinen serti. No, se tulikin heti ekalla yrittämällä joten ruksi sen tavoitteen päälle :). Toinen tavoite oli se hajutesti, joka tuli jo suoritettua aiemmin. Kolmas ja viimeinen -se kaikista haastavin- on ALO1 tokosta. Vähän kyllä tuli jo Virkkua pyöritettyä Inkerinkin asialla, ehkä se osallistuu kesän aikana kokeeseen tai pariin... Katsotaan josko saisin ne Nepun kanssa johonkin samaan kokeeseen.

Nepullekaan en ole laittanut ilmoja vetämään mihinkään suuntaan, kun aina on kaikkea muuta kiirettä. Jokunen sopiva koepäivä osui kuitenkin silmään, joten jos onnistutaan pääsemään mukaan kokeeseen niin se luultavasti menee vielä voittajaa. EVL tuntuu tällä hetkellä jo kyllä ihan hyvältä, mutta huomennahan se saattaa tuntua ihan toisenlaiselta taas... :) Hiljaa hyvä tulee vaimitensenymeni.

Rally-tokon tavoitteet (RTK2 Kaapolle ja Nepulle) meillä on myös jo saavutettuna ja tässä kohtaa Kaapon tavoitteeksi on tarkistettu voittajaluokan korkkaus. Neppu taas jää tän harrastuksen osalta tauolle, ihan on riittävästi tekemistä näissä tavoitteissa muutenkin. Mutta onneksi pian on kesä ja loma, silloin on aikaa treenata mielin määrin!

Laitetaanpas taasen vuosi pakettiin

Onpa jäänyt tämä blokkaaminen kokonaan tänä vuonna!  Vuotta 2022 kuvaa (koira)harrastamisen osalta varmaan parhaiten sana "rennosti...