Sehän se meillekin sitten iski. Kennelyskä. Neppu sai maanantaina 19.12. pari yskänpuuskaa, joiden yhteydessä yökki limaa. Mahdollista on, että tuotiin tauti tullessamme Messarista. Tai sitten ollaan saatu se jostain treenihallista tms, mene ja tiedä. Nyt, kun Nepun yskimisestä on aikaa yli viikko, toivon, että tämän kutsumattoman vieraan kestitys jäi meillä tuohon yhteen iltaan, Kaapon en ole kuullut yskivän.
Ihmeesti meillä on vuosikaudet kuljettu koirien kanssa ympäri ämpäriä, ja ollaan onnistuttu yskä välttämään. Edellinen tauti Kaapolla ja Mannilla oli vuonna 2008 ja se yskä olikin jotain aivan toista kuin tämä Nepun nopea köhä. Kumpikin koira yski ja kakoi limaa päivätolkulla. Kenties ainakin Kaapo on välttynyt tapahtumien yhteydessä tartunnalta osittain siksi, että se on aina aika mieluusti vedellyt sikeitä omassa häkissään ja käynyt vain pikaisesti kehässä pyörähtämässä. Se onkin tosi helppoa matkaseuraa ollut kyllä. Neppua on pakko vähän "lämmitellä" ennen kehää, muuten se nousee totaalisesti lentoon remmin päässä :).
Toivottavasti ihan jokainen koiranomistaja a) tunnistaisi kennelyskän ja b) pitäisi huolen omalta osaltaan, ettei ainakaan tietoisesti levitä tautia. Hyvää infoa kennelyskästä on netti pullollaan, esim. täällä http://www.sympaatti.fi/artikkelit/kennelyska .
Meillä jäi nyt tämän tartunnan ja sen aiheuttaman karanteenin vuoksi monet joululomalle suunnitellut kimppatreenit ja muut yhteisriekkumiset väliin, mutta ehtiihän tuota taas sitten, kun ollaan takaisin terveiden kirjoissa. Tänään käytiin kuitenkin jo pikkuisella valjasjuoksulla kokeilemassa sekä minun että koiran kuntoa sairastettujen lentsujen jälkeen.
Terveestä puheen ollen, Kaapo on kuntoutunut jalkaepisodistaan yllättävänkin kopsakkaan kuntoon. Se on saanut lihaa luittensa ympärille ja porhaltaa metsässä välillä kovastikin Nepun perässä. 7 kilometrin lenkki menee taas iloisesti rallatellen. Ja nyt kun taas on lunta jossa eltata, niin sehän nuoreni ihan silmissä :). Vanhan herran etuisuuksiin kuului jouluna pieni kinkku-, perunasalaatti- ja saaristolaisleipäherkuttelu, kun Neppu sai tyytyä uuteen leluun (jonka se on jo ilmeisesti vienyt ulos...), puruluihin ja kuivattuun naudan ruokatorveen.
Tämä viikko otetaan treenailun osalta vielä matalalla profiililla ja odotellaan vuoden vaihtumista. Meillä eivät onneksi raketit aiheuta koirissa oikeastaan minkäänlaisia reaktioita. Ensi viikkokin on minulla onneksi vielä lomaa, ja silloin päästään jo sitten taas hallille tokoilemaan, mikäli tässä ei mitään takapakkia enää tule tuon yskän kanssa (lähinnä tuota Kaapoa kuulostelen, aloittaako se vai ei...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti