Koiramäärä tänä vuonna oli varsin mukava, 88 schapea yhteensä! Inkeri kilpaili nuorten luokassa saaden ihan mukavan arvostelun:
"18 months old. Good type.
Good head with nice skull and foreface.
Scissorbite. Dark brown eyes.
Good ears. Good body and bones.
Good angulations. Good tail. Good coat.
Moves easy, little narrow behind."
Neppu oli mukana suuressa narttujen valioluokassa, koiria taisi olla mukana 14, kun joku oli jäänyt pois. Nepun arvostelu:
"Nice in total. Good head.
Scissorbite, good eyes, ears.
Nice bodyshape and good angulated.
Good bones and feet.
Good tailcarriage.
Cood constructure.
Moves easy, just a little close behind."
Molemmille siis luokkasijoitukset (ja Inkerille peräti voitto) SA:n kera, se oli enemmän kuin olin edes odottanut! Kaapon Trasseli -tytär Hepsankeikka järjesti kyllä juhlan aihetta meillekin sijoittumalla paras narttu -kilpailussa toiseksi ja viimeistellen upeasti Suomen muotovalion arvon jo toisella erkkarisertillään (se eka tuli Nastolasta vuonna 2015)! Lisäksi Inkeri esiintyi Exåress -kasviksessa ja oltiinkin viidestä kasvattajaryhmästä päivän paras eli ROP-kasvattajaluokka.
Kannatti taas ajella käymään, tällä kertaa matkakin oli meille pohjoisen kävijöille hitusen lyhyempi kuin yleensä. Netti on taas pullollaan toinen toistaan hienompia erkkarikuvia, niistä lainasin tähän postaukseen muutaman liikeotoksen.
Inkeri jatkaa kehäkierroksia jo ensi viikonloppuna Ähtärin ryhmiksessä, johon jossain mielenhäiriössä sen tulin ilmoittaneeksi... Sinne tuli tuomarimuutoskin, mutta ajteltiin kuitenkin tehdä retki Tuuriin ja käydä pyörähtämässä myös näyttelyssä.