Neppu 2v!

Joopasen taas, päivitykset on vähän jääneet. Neppis tosiaan saavutti kahden vuoden iän tuossa männäviikolla. Tässä pari kuvaa kaksivuotiaasta villiviikarista:

Kevythän se edelleen rungoltaan on, mutta kunhan saa ajan kanssa massaa niin hyvä siitä tulee (vaikka tuolla menolla ja meiningillä se massa ei kyllä ehdi mihinkään tarttua). Ylälinjaan ja mittasuhteisiin olen tosi tyytyväinen, jalkakorkeus (tai sen puute) on Suomessa mennyt mielestäni hieman huolestuttavaan suuntaan rodussa, tällä likalla noita kinttujakin on, ja vikkelät ovatkin!

No, mitäs me muuta ollaan puuhattu kuin juhlittu synttäreitä? Ainakin Neppu kävi Kuopio KV:ssa kehässä, rodun arvosteli hollantilainen Rony Doedijns.

Tässä arvostelu:

"Up to size bitch,

But typical in silhouette.

Light bone. Ok body,

typical in topline & tail set.

She is just a bit square in profile.

Good skull & muzzle.

Good bite. Good eye.

Typical in angulation.

Nice coat quality.

Ok on the move but she

Could do with bit more

Springy action.

Lovely temperament & presentation."

NUO ERI/2 SA PN4

Tokoiltu ollaan, ja oonpa huomannut että harjoittelu kyllä kannattaa! Eteenpäin mennään hitaasti, mutta varmasti. Ollaan nyt tehty sellasta vähän häiriöttömämpää treeniä noissa haasteellisemmissa liikkeissä. Muutamia huomioita:

Paikkis. Oon ollu sellasen minuutin verran piilossa, sillä ei oo tässä mitään ongelmaa ollu. Käskytyksiä ylläpidetään.

Luoksari. Tätä on hauska treenata, oon tehnyt kierrättämällä kaikkea mahdollista (puu, säbämaali ymym..) ja pysäytellyt siitä. Tää hulluhan juoksee pää viidentenä jalkana, mutta stoppaa myös hyvin. Luoksarinakin otin tänään vähän lyhyemmältä matkalta, toimi hyvin. Ei vaan saa liian nopeasti tässä edetä, vaan tehdään lihasmuistiin tuota reaktionomaista pysähdystä.

Ohjattu etenee, tänään hallissa otettiin taas lisää syvyyttä. Ollaan tehty tahallaan kumpaakin suuntaa samassa treenissä, jotta oppisi oikeasti noudattamaan mun ohjausta. Jos se lähtee väärälle niin ei kyllä pysähdy. Vältämme siis väärää... Palautus on vauhdikas ja hyvä ote kapulasta.

Hyppynoutoa ollaan tehty kans lihasmuistiin, että muistaisi tulla aina hypyn kautta takaisin. Puukapulalla treenataan, tässäkin hyvä ote. Lopun pa:ta pitäisi muistaa säntillisesti vahvistaa.

Tunnarikin uskallettiin siirtää tänään kotipihalta halliin, menee hyvin nenä edellä tällä hetkellä eikä edes kolauttele vääriä. Uskalsin jopa parista metristä lähettää. Mutta se ote tunnarikapulasta! Nytpä ottaakin Satu lusikan kauniiseen käteensä ja alkaa treenata tunnarikapulan pitoa. Nyt se on lähinnä tulitikkutehdas tuo kapulan palautus...

Ehkä (tai ei edes ehkä, vaan ehdottomasti) vaikein liike on ne halavatun kaket. Jumpjumpjumppaa, sitä tehdään ja välillä pidän kiinni jalasta kun meinaa mennä tassutteluksi. Kotirappusella pysytään vielä piittkkäään.

Ruutu on sitten jotenkin semmonen, että välillä se on hyvä ja välillä ei. Se varioi se pysähdyksen kanssa, voi kun olisikin joku tietty virhe, mitä korjata, mutta kun tässä se voi tehdä ihan kympin suorituksen tai mennä oikealta ulos, liian taakse, liian eteen... kosketusalustan merkkaa, mutta kun ei pysty ja malta vaan pysähtyä aina. Loppuosuutta (seuruu) oon tehnyt muutaman kerran, tuota ei kyllä pysty tuon kanssa kovin usein tekemään, ettei ala ennakoimaan.

Sitten ollaan tehty liikkeiden välejä ja kehään tuloa. Tätä viimeksi mainittua pitää vielä harkita, miten sen kanssa menettelee. Se kun on niin tohkeissaan, hössää, painetta ei kyllä pysty keräämään millään paikkamakuulla, odottelulla tms. eikä sitä voi repäistä autostakaan tuosta vaan, se nousee ihan lentoon siitä. Jotain pientä puuhastelua ehkä kehän reunalla ja siitä sitten hommiin.

Se tokoiluista. Ollaan nyt vähän taas juoksenneltukin, kun helteet todellakin loppuivat ihan yhtäkkiä ja sää vaihtui syksyn sateisiin. Kovaa se edelleen menee, vetää tasaisesti ja juoksee suoraan mun edessä, tämä näkyy korjaantuneen ainakin väliaikaisesti tuon tauon aikana ihan itsekseen. Aiemmin se helposti hakeutui vähän vasemmalle, mistä aiheutuu sitten epäsymmetrinen vetopaine valjaissa ja ihan varmasti jumeja.

Kaapon viimeisintä pentuetta kävin katsomassa, viikarit olivat vajaa kuusiviikkoisia ja purivat kovaa :). Jos kerron, että siellä oli yksi mustaharmaa neppismäinen narttu, niin arvaatte varmaan, kuka mun suosikki oli. Kaikki olisin kyllä voinut laittaa kassiin ja ottaa mukaani, mutta meillä tää muu perhe on sitä mieltä että tämä yksi vilipertti on joskus ihan liikaa yksinäänkin :).

No niin, olikohan tässä nyt enimmät tarinat? Tokoringin kanssa lyötiin jo syksyn aikataulut kasaan, reeniä tiedossa, ja hyvä niin!

Neppu mukaan kennelpiirin TOKO-rinkiin!

Haettiin Nepun kanssa mukaan Pohjois-Pohjanmaan kennelpiirin nuorten koirien toko-rinkiin. Näyttökoe oli maanantaina ja tänään sain vastauksen, että pääsimme mukaan 1+1 vuodeksi, eli jos eka vuosi menee hyvin, meillä on mahdollisuus jatkaa vielä toinen vuosi ringissä.

Itse näyttökoe meni ihan ok:sti, vaikka tällä hetkellä tosiaan kaikki liikkeet on kaikkea muuta kuin koekunnossa... koetta arvioi kaksi tuomaria ja saatiin pisteiden lisäksi muutakin kirjallista palautetta, mikä oli kyllä kiva juttu. 

Liikkeinä oli alo-paikkis, seuraaminen, luoksari (alo), kapulan pito tai nouto (me tehtiin nouto) ja vapaavalintainen liike, jossa otettiin hyppy. Jos nyt jotain noista omaa tuntumaa sanois niin paikkis oli vino, siihen ei varmaankaan auttanut yhtään se, että meidän vasemmalla puolella ollut koira ei ihan osannut tuota liikettä, ja olin aivan kauhusta jäykkänä liikkeen alusta loppuun, kun pelkäsin että se naapuri käy sieltä Nepun päälle... onneksi ei käynyt, vaan jolkutteli jossain vaiheessa omistajansa luokse. 

Seuraaminen oli ihan koomailua, tein itse virheen kun en käynyt kiertämässä kenttää ennen kokeen alkua, ja Neppua kiinnosti tietenkin uusi ympäristö. 

Muut liikkeet oli ihan ok, kapulan kuulemma otti huolimattomasti ja se viereen tulo kapulan kanssa oli taas semmoinen kunniakierros mun selän takana...

No, saatiin yhteispisteet 115/130 ja tämä riitti rinkiin pääsyyn! Tietää nyt siis kovasti reeniä jatkossa!

Ollaan nyt pidetty tässä huiliviikkoa tokosta sen maanantain jälkeen, mikä ei kyllä sovi tuolle koiralle ollenkaan. Tänään se alkoi olla jo niin kierroksilla, että teki mieli lähteä treenaamaan, mutta käytiin sitten kuitenkin vaan valjasjuoksulla vesisateessa. Huomenna palataan astialle, nyt on taas kyllä motivaatio kummasti korkeammalla!